Kaunokainen-ongelma on kiinnittänyt monien huomion viime aikoina. Sen merkitys ja vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin tekee siitä laajan kiinnostuksen kohteen. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Kaunokainen on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja analyyseja eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Kaunokainen:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja pohdimme sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Liity kanssamme tälle löytö- ja tiedustelumatkalle Kaunokainen:n ympärillä.
Kaunokainen | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Asterales |
Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
Suku: | Kaunokaiset Bellis |
Laji: | perennis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kaunokainen eli nurmikaunokainen (Bellis perennis), josta käytetään myös nimeä tuhatkauno,[2] on monivuotinen asterikasvi. Leikkaaminen ei tuhoa sitä ja se on eteläisessä ja läntisessä Euroopassa yleinen rikkaruoho. Suomessa se esiintyy luonnonvaraisena satunnaisesti Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle asti, ja sitä viljellään myös koristekasvina.[3]
Kaunokaisen kukinnoissa on yleensä keltainen pienistä torvimaisista kehräkukista muodostuva keskusta ja valkoiset kielimäiset laitakukat. Ulkonäkö vaihtelee kuitenkin paljon, ja varsinkin koristekasveina kasvatetuissa muodoissa laitakukat saattavat olla punertavat tai punaiset, ja kehräkukat tai osa niistä saattavat olla laitakukkien kaltaisia.
Kaunokainen on monivuotinen nurmikasvi, jolla on lyhyet juuret ja pienet pyöreät tai lusikan muotoiset lehdet, jotka ovat 2–5 cm pitkiä.[4] Varsi on 5–20 cm korkea.[2]