Kauppakatu (Joensuu)

Tässä artikkelissa tutkimme Kauppakatu (Joensuu)-aihetta useista eri näkökulmista, jotta voimme tarjota kattavan ja yksityiskohtaisen näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää tämän ongelman perusteellisesti. Analysoimme sen vaikutuksia eri aloilla, sen kehitystä ajan myötä, sen herättämiä keskusteluja ja mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen ratkaisemiseksi. Tiedonkeruun, asiantuntijalausuntojen ja kriittisten analyysien avulla pyrimme valaisemaan Kauppakatu (Joensuu):tä ja edistämään tietoa ja pohdintaa tästä aiheesta.

Vapunpäivää torilla Kauppakadun puolella, taustalla Pankkitalo.
Kauppakadun kävelykatuosuutta Niskakadun puoleisessa päässä.
Joensuun Puhelinlaitoksen arvorakennus Kauppakatu 15:ssä Citymarkettia vastapäätä.
Piparkakkutalo (1913) on yritysten toimitilana.

Kauppakatu on Joensuun keskustan etelä-pohjoissuuntainen katu. Kolmen korttelin matkalla katu on myös Joensuun kävelykatu ja samoin kolmen korttelin välillä Suomen ensimmäinen pyöräkatu. Pääosa rakennuksista on asuinkerrostaloja. Torin lähikorttelien talot ovat liiketaloja.

Rakennuksia, liikkeitä, patsaita

Kauppakadun varrella on joen puoleisella puolella, Papinkadulta alkaen, muun muassa (parilliset numerot):

  • Palvelutalo Neliapila
  • Kemiläisen autoliikkeen talo (Eero Seppälä, 1936-37)[1] [2] [3]
  • K-Citymarket (1980)
  • Erä-Urheilu (Kiinteistö Oy Kauppa-Suvanto)
  • Kekäleen talo, alun perin Pohjois-Karjalan Säästöpankin talo (1970)
  • Kauppahalli (1968) (Mauno Tuomisto), purettu 2017
  • Joensuun tori
  • Yhdyslinnan talo (1949) (Jaakko Tähtinen)
  • Ravintola Gloria
  • kauppakeskus Iso Myy, jossa Kauppakadun puolella muun muassa Karjalan Heilin toimitus
  • kauppakeskus Metropol (1992), entinen Anttila, Tokmanni [4]
  • Local Bistro (2021-), (entinen hotelli ja ravintola Aada, entinen Viehka, alun perin Pielishovi, 1965)[5]
  • Joensuun työväentalo (1981, entinen työväentalo purettiin 1979) [6] [5]
  • Piparkakkutalo (Otto F. Holm, 1913)[7]
  • valtion virastotalo (arkkitehtitoimisto Gullichsen, Kairamo ja Vormala, 1990) [8]
  • Entinen Nukketeatteritalo ja galleria Harha (Viljo Raittila 1928)[1] [9]
  • Ortodoksinen kulttuurikeskus (Antti Torikka, 2009)
  • Ravintola Usva, vuoteen 2022 Elias

ja vastakkaisella puolella (parittomat numerot):

  • Sininen talo (1912) , siiretty Sairaalakadulle 2017, [10], jossa Romu-Ritarit toimi vuoteen 2011; tontille valmistui kerrostalo 2018
  • Kahilan talo (1896) (peruskorjattu kaupungin sairaanhoidon tiloiksi 1981)[1]
  • Joensuun Puhelin Oy:n talo, nykyisin Elisa (A.W.Pitkänen, 1910–1913), sen kautta kulkevat Joensuun internet- ja puhelinkaapelit. Luovan alan yrittäjien työtila Woutila muutti taloon Tulliportinkadulta 2023.[11]
  • Pohjois-Karjalan Yrittäjien talo (1988)[12]
  • Terveystalo, Pizzeria Fiesta, KahviOnni, Joensuun Pysäköinnin pysäköintitalo (1986, myöhemmin taloa laajennettu) [13]
  • Osuuspankin asuin- ja liiketalo (2015); ennen paikalla Oma-Avun talo (1955)[14], tunnettiin pizzeria Veronan talona.
  • ravintola Luckiefun's (2021-)
  • Torinhelmi (2003), työvoimatoimisto
  • Sininen virta (entinen Keskuskuja), jossa tilapäinen tori kesällä 2017 ja 2018
  • Susi kosiomatkalla eli Kosiosusi-veistos (Eija Hänninen ja Henna Onnela, 2007) ja morsiamensa Morshukka (Eija Hänninen ja Henna Heiskanen, 2019)
  • Pankkitalo (1951) (Markus Tavio), muun muassa ravintola Bar and Play
  • Teräskulma, (entinen Teräksen ja muun muassa Tiimarin talo) (Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä, 1938) [15]
  • Yökerho Ilona, entinen hotelli-ravintola Pielishovi (1939) ja sittemmin Karelia (1965)
  • Kino Tapio (1927)
  • Ravintola Otto
  • Perheentalo (2024-)
  • Kauppakeskus Centrum eli Centrum Plaza (1973, 2009), jonka S-marketissa Posti (2015-). Nepalilainen ravintola Marsi (2021-)
  • SPR:n piiritoimisto, Ravintola Jetset
  • entinen kaupungin virkamiestalo ja vanhusten vuokratalo (Armas Lehtinen, 1952)[16][17], vuodesta 2005 Joensuun Ellin opiskelija-asuintalo [18]
  • Vuokrapääsky (asuintalo, 1964) ja ortodoksinen päiväkoti Pääsky
  • Laulutalo, Joensuun Mieslaulajien sali, entinen sairaalan synnytysosasto (Viljo Raittila 1928)[1] [9]

Kauppakadun pohjoispään maamerkki on (oikeastaan Rauhankadulla sijaitseva) Rauhankappeli (Juhani Viiste, 1935)[19], jonka takana on hautausmaa.

Kävelykatu

Pääartikkeli: Joensuun kävelykatu

Kauppakatu on kävelykatuna Suvantokadun ja Niskakadun välillä. Syksyllä 2018 kävelykaduksi merkittiin myös Niskakadun ja Kauppakadun risteysalue.

Pyöräkatu

Suomen ensimmäinen pyöräkatu avattiin 25.8. 2017 Kauppakadulle kolmen korttelin matkalle Yläsatamakadulta ja Rauhankadulle, josta uusi pyöräväylä jatkuu Siihtalan suuntaan. Vuonna 2021 valmistui osuus Suvantokatu-Papinkatu, joten koko Kauppakatu on nyt pyöräkatu. Pyöräkadulla saavat ajaa myös moottoriajoneuvot, mutta siellä liikutaan pyöräilijöiden ehdoilla. Autoliikenteen on sopeutettava vauhti pyöräilijöiden tahtiin. [20]

Poikkikadut

Papinkatu, Kalastajankatu, Malmikatu, Suvantokatu, Koskikatu, Siltakatu, Niskakatu, Yläsatamakatu, Sairaalakatu, Pohjoiskatu ja Rauhankatu.

Liikennevalot

Ainoat liikennevalot ovat Suvantokadun risteyksessä. Suvantokatu ja Yläsatamakatu ovat etuajo-oikeutettuja Kauppakatuun nähden.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  2. ↑ Hannu Mähönen: Kemiläiset takovat. 100 vuotta yritystoimintaa 1890-1990. s. 19-20. Joensuu. Määritä julkaisija! ISBN 952-90-2508-4
  3. ↑ Tuula Rantonen: Talo joka elää kahdesti. Karjalainen, 29.4.1990, s. 13.
  4. ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 5.11.2012. Arkistoitu 10.2.2015. Viitattu 10.2.2015.
  5. ↑ a b Muuttunut kaupunkikuva: Kauppakatu 32, Karjalainen 3.4.2015
  6. ↑ Esko Järvelin: Vaalien vartiotulta, Joensuun työväenyhdistys 100 vuotta, s. 290-292. Joensuu. Määritä julkaisija!
  7. ↑ Joensuun kaupunki: TORIKATU 33:n ASEMAKAAVAMUUTOS jns.fi. 21.2.2011. Viitattu 23.2.2011.
  8. ↑ Muuttunut kaupunkikuva: Kauppakatu 42-44. Karjalainen, 2.11.2011, s. 19.
  9. ↑ a b Aimo Salonen: Raittilan vaarin jäljillä kaupungilla Karjalan Heili 27.2.2021, s. 10-11. Viitattu 9.2.2021.
  10. ↑ Tiesitkö, että... Karjalainen, 27.2.2010.
  11. ↑ Janita Kauppinen: "Täällä kaikki ymmärtävät ja muistuttavat myös onnistumisista" – Woutilassa yksinyrittäjä ei ole yksin Karjalan Heili. 1.7.2024. Viitattu 2.9.2024.
  12. ↑ Hannu Asikainen: Tee aikamatka Joensuuhun! hannuasikainen.fi. Viitattu 29.3.2012.
  13. ↑ Muuttunut kaupunkikuva. Karjalainen, 4.5.2012, s. 17.
  14. ↑ Vanha Joensuu Kaupunkikeskustayhdistys Virta. Arkistoitu 28.6.2019. Viitattu 7.3.2020.
  15. ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 21.01.2014. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 17.5.2014.
  16. ↑ Kaupungin Arava-talon rakentaminen edistynyt. Karjalainen, 4.11.1951.
  17. ↑ Siippainen, Matti: Huoletonta asumista. Joensuun Vanhainkotiyhdistys ry 1952–1997 ja Joensuun Hoiva- ja palveluyhdistys ry 1997–2022, s. 15-26. Joensuun Hoiva- ja palveluyhdistys, 2022.
  18. ↑ Marja-Liisa Saastamoinen: Elli ostaa Sairaalakadun vuokratalon opiskelijoille. Karjalainen, 12.3.2005.
  19. ↑ Suomen siunauskappelit Osa 2, sivu 16. Kaarina 2010. ISBN 978-952-99866-5-1
  20. ↑ Joensuun kaupunki: Tule avaamaan Suomen ensimmäistä pyöräkatua joensuu.fi. 23.8.2017. Arkistoitu 9.12.2018. Viitattu 27.8.2017.