Koskikatu (Joensuu)
Nykymaailmassa Koskikatu (Joensuu) on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja mielenkiintoa. Koskikatu (Joensuu):stä on tullut maailmanlaajuisesti erittäin tärkeä aihe yhteiskuntaan, tieteen, kulttuuriin tai millä tahansa muulla alalla tapahtuvan vaikutuksensa vuoksi. Kautta historian Koskikatu (Joensuu):llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä ja evoluutiossa, ja sen vaikutus on edelleen käsinkosketeltava. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Koskikatu (Joensuu):een liittyviä eri puolia ja näkökohtia, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Koskikatu on itä-länsisuuntainen katu Joensuun keskustassa. Se johtaa Elielinkujan päästä, Rantakadulta Länsikadulle. Katu jatkuu Yliopistokatuna kohti Linnunlahtea ja Noljakkaa. Nimensä se on saanut sijaintinsa mukaan Pielisjoen koskista.
Kadun varren rakennuksia
Koskikadun varrella on eteläpuolella, joelta päin alkaen:
- Taitokortteli ja Mustosen talo (1870)
- Tavaratalo Carlson
- Carelicum ja entinen Pohjois-Karjalan museo Hilma, jossa toimi myös Mukulakatu. Rakennus valmistui Pohjois-Karjalan Säästöpankin taloksi (Esa Malmivaara, 1985), 1990-luvulla kaupunki osti sen virastoja ja vuoteen 2023 toiminutta museota varten.[1].
- Joensuun kaupunginteatterin pienen näyttämön väistötila Carelicumin entisessä auditoriossa (2024-)[2]
- ravintola Mayhem (2024-)
- Kekäleen talo (1970)
- Osuuspankin asuin- ja liiketalo (2015); ennen paikalla Oma-Avun talo (1955)[3], tunnettiin pizzeria Veronan talona.
- pysäköintialue (Koulukadun kulma)
- Pullapuoti
- Joensuun kaupunginkirjasto (Tuomo Siitonen, 1992)
- Useita asuinkerrostaloja
Koskikadun varrella on pohjoispuolella, joelta päin alkaen:
- Vapaudenpuisto
- Joensuun tori
- Torin Helmi, liike- ja asuintalo, työvoimatoimisto (2003)
- Taidekeskus Ahjo ja Taidemuseo (Theodor Decker, 1894)
- Joensuun lyseon lukion talo (1956), entinen tyttölyseo. Lyseon lukio muutti Tiedepuistoon 2021. Näyttämö-teatteri 2021-, Kirjan talo eli kirjailijayhdistys Ukrin toimitila 2024-. [4]. Mukulakaupunki.[5]
https://www.karjalainen.fi/paikalliset/8065178
- Joensuun lyseon peruskoulu (Lahdelma & Mahlamäki, 2007)[6]
- Urheilutalo (Unto Tupala, 1962)
- Ystävyydenpuisto
Poikkikatuja ovat joelta päin luettuna Torikatu, Kauppakatu, joka on myös kävelykatu, Kirkkokatu, Koulukatu, Kalevankatu, Merimiehenkatu ja Sepänkatu.
Toriparkki
Lokakuussa 2018 avatun Toriparkin sisään- ja ulostuloväylät ovat Koskikadulla Mustosen kadun kohdalla.
Liikennevalot
Liikennevalot ovat Rantakadun ja Koulukadun risteyksissä. Koulukatu on etuajo-oikeutettu katu. Syksyllä 2024 Länsikadun risteykseen, jossa oli liikennevalot, valmistui liikenneympyrä.
Pyörätiet
Kadun pohjoislaidalla kulkee koko matkalla pyörätie. Eteläpuolella pyörätie on merkitty vain kahden korttelin matkalle eli Merimiehenkadun ja Länsikadun välille.
Lähteet
- ↑ Joensuun kaupunki: Joensuun museoiden kävijämäärät kasvoivat vuonna 2023 Joensuun kaupunki. 3.1.2024. Viitattu 5.1.2024.
- ↑ Olli Sorjonen: Joensuun kaupunginteatterin pieni näyttämö muutti väistötiloihin. Karjalainen 29.2.2024, Määritä ajankohta!
- ↑ Vanha Joensuu Kaupunkikeskustayhdistys Virta. Arkistoitu 28.6.2019. Viitattu 7.3.2020.
- ↑ Kimmo Nevalainen: Näyttämö-teatteri muutti Lyseon lukion jumppasaliin, josta on muunneltu toimiva black box. Karjalainen, 18.12.2021, s. 14,15.
- ↑ Renne Ohtonen: Joensuun perinteisen Mukulakadun "henkinen jatkaja" avaa ovensa ensi viikolla Karjalainen. 14.11.2024. Viitattu 21.11.2024.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 13.06.2014. Arkistoitu 10.2.2015. Viitattu 10.2.2015.