Kaviosammalet
Tänään puhumme Kaviosammalet:sta. Tämä on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Kaviosammalet:stä on tullut jotain, jota emme voi sivuuttaa, joko sen vaikutuksen vuoksi yhteiskuntaan tai henkilökohtaiseen elämäämme. Se on aihe, joka on herättänyt tunteita ja keskustelua, ja on johtanut pohdiskeluun sen merkityksestä jokapäiväisessä elämässä. Monet asiantuntijat ovat tutkineet ja analysoineet Kaviosammalet:tä eri näkökulmista, ja tänään haluamme syventää sen merkitystä, laajuutta ja merkitystä. Toivomme, että tämä artikkeli antaa sinulle laajemman ja selkeämmän näkemyksen Kaviosammalet:stä ja kutsuu sinut pohtimaan ja syventämään sen merkitystä nykymaailmassamme.
| Kaviosammalet | |
|---|---|
 Kalliokaviosammal (Buxbaumia aphylla) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Sammalet Bryobionta |
| Kaari: | Lehtisammalet Bryophyta |
| Luokka: | Aitosammalet Bryopsida |
| Alaluokka: | Kaviosammalet Buxbaumiidae |
| Lahko: | Kaviosammalet Buxbaumiales[1] |
| Heimo: | Kaviosammalet Buxbaumiaceae |
| Suku: |
Kaviosammalet Buxbaumia Hedw.[2] |
| Katso myös | |
Kaviosammalet (Buxbaumia) on kaviosammalten lahkoon kuuluva suku. Sukuun kuuluu 12 lajia, joista Suomessa esiintyy kaksi lajia. Kaviosammalet ovat saaneet nimensä kaviota muistuttavasta itiöpesäkkeestä.
Suomessa esiintyvät kaviosammallajit
- Buxbaumia aphylla – kalliokaviosammal, elinvoimainen
- Buxbaumia viridis – lahokaviosammal, äärimmäisen uhanalainen
Lähteet
- ↑ Goffinet, B. & Buck, W. R. & Shaw, A. J.: Classification of the Bryophyta eeb.uconn.edu. Arkistoitu 7.5.2012. Viitattu 27.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5
- ↑ Ulvinen, T. ja Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6