Esittelemässämme artikkelissa perehdymme Kašmirin kieli:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kašmirin kieli on aihe, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion ja synnyttänyt mielenkiintoisia ja intohimoisia keskusteluja. Vuosien varrella Kašmirin kieli on osoittanut vaikutuksensa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin teknologiasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa perehdymme Kašmirin kieli:n taustaan, sen kehitykseen ajan myötä ja sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Kašmirin kieli:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja objektiivinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Kašmiri | |
---|---|
Oma nimi | कॉशुर, کٲشُر |
Tiedot | |
Alue | Jammu ja Kashmir |
Virallinen kieli |
![]() |
Puhujia | 5 580 830 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto |
devanagari arabialainen kirjaimisto |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
indoiranilaiset kielet luoteiset indoarjalaiskielet kašmiri kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | ks |
ISO 639-2 | kas |
ISO 639-3 | kas |
Kašmirin kieli eli kašmiri (arabialaisin kirjaimin كٲشُر, devanagarilla कॉशुर) on indoiranilaiseen kieliperheeseen kuuluva kieli, jota puhutaan lähinnä Kashmirissa. Sillä on noin 5 580 830 puhujaa.[1]
Kašmiria kirjoitettiin aiemmin sarada-kirjaimistolla mutta nykyään joko hieman muokatuilla arabialaisilla tai devanagari-aakkosilla.[2] Varhaisimmat tunnetut kašmirinkieliset kirjoitukset ovat säilyneet 1300-luvulla eläneeltä runoilijalta Lalleshwarilta.
Kašmirin läheisiä sukulaiskieliä ovat mm. khah ja brokskat. Kielen katsotaan olevan elinvoimainen. Kašmirilla katsotaan olevan kuusi päämurretta.[3]
Kielellä on virallisen kielen asema Intiassa, Jammun ja Kashmirin osavaltiossa.[4][5]
Bilabiaali | Dentaali | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | |||||
Klusiili | Norm. | p | b | t | d | ʈ | ɖ | k | g | ||
Asp. | pʰ | tʰ | ʈʰ | kʰ | |||
Affrikaatta | Norm. | ts | tʃ | dʒ | ||||
Asp. | tsʰ | tʃʰ | |||||
Frikatiivi | s | z | ʃ | h | ||||
Lateraali | l | ||||||
Tremulantti | r | ||||||
Puolivokaali | w | j |
Lähde:[6]
Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | ɨ | u |
Puolisuppea | e | ə | o |
Avoin | a | ɔ |
Kaikki vokaalit, paitsi , voivat esiintyä myös pitkinä.
Lähde:[6]
Kašmirin puhujien keskuudessa näiden uskonnolla on vaikutusta puhujien murteeseen sanaston kohdalla: muslimien puhumassa kašmirissa on enemmän persiasta ja arabiasta tulleita lainasanoja kun taas hindujen puhumassa kašmirissa lainasanoja on tullut enemmän sanskritista.[7]