Nykymaailmassa Keijunkukat on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Alkuperäistään nykypäivään Keijunkukat on ollut tutkimuksen, keskustelun, kiistelyn ja ihailun kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Keijunkukat:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan viimeisimpään tutkimukseen, joka pyrkii selvittämään sen mysteereitä. Seuraavilla sivuilla sukeltaamme Keijunkukat:n yksityiskohtaiseen analyysiin, käsittelemme sen monia puolia ja tarjoamme täydellisen ja ajantasaisen näkemyksen tästä kiehtovasta ja tärkeästä aiheesta.
Keijunkukat | |
---|---|
![]() Harsokeijunkukka (Heuchera micrantha) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Lahko: | Saxifragales |
Heimo: | Rikkokasvit Saxifragaceae |
Alaheimo: | Heucheroideae[1] |
Suku: |
Keijunkukat Heuchera L. |
Katso myös | |
Keijunkukat (Heuchera) on kasvisuku, joka kuuluu rikkokasvien heimoon. Suvussa on noin 45 lajia. Keijunkukkia esiintyy Pohjois-Amerikassa ja Itä-Siperiassa Habarovskin alueella.[2]
Monia suvun lajeja viljellään perennana. Keijunkukat voivat risteytyä tiarellojen (Tiarella) kanssa ja myös risteymäsuvun haltiankukkien (× Heucherella) lajeja käytetään perennoina.[3]