Kellosaari

Nykymaailmassa Kellosaari:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaiken ikäisille ja eri aloille. Tekniikan ja globalisaation myötä Kellosaari on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyseessä uusi ilmiö, relevantti hahmo, avainkäsite tai historiallinen tapahtuma, Kellosaari on vanginnut miljoonien ihmisten huomion ja uteliaisuuden ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Kellosaari:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan.

Etualalla Kellosaari ja taustalla Salmisaari vuonna 1912. Molemmat saaret yhdistettiin mantereeseen.

Kellosaari oli Helsingin edustalla sijainnut saari. Sen ruotsinkielinen nimi Skällarn – ”Haukkuja” – saattaa viitata koiriin, jotka kesäisin paimensivat saarelle vietyä karjaa. Toisaalta, substantiivi skälla tarkoittaa lehmänkelloa, joka sekin viittaisi jonkinlaiseen laidunmaahan. Kellosaari yhdistettiin 1910-luvulla täyttömaalla osaksi nykyistä Ruoholahtea. Mantereeseen yhdistettiin myös Jätkäsaari, Hietasaari, Saukko ja Salmisaari.[1] Nykyään saaren paikalla on Kellosaaren puisto.

Kellosaaren varavoimalaitos

Kellosaaren varavoimalaitos

Kellosaari on antanut nimensä paikalla nykyään sijaitsevalle Helenin varavoimalaitokselle. Voimalaitosta käyttää Fingrid. Kellosaaren voimalaitos valmistui vuonna 1974, ja siinä on kaksi polttoöljykäyttöistä,[2] Kraftwerk Unionin valmistamaa kaasuturbiiniyksikköä sähköntuotantoon,lähde? yhteisteholtaan 120 megawattia.[2]

Kellosaaren voimalaitoksen käyttö on erittäin epätaloudellista verrattuna Helenin muihin yksiköihin,lähde? joten sitä käytetään ainoastaan poikkeustilanteissa, kuten laajamittaisissa sähköntuotannon häiriötilanteissa.[2] Ruoholahden 1990-luvulla rakennetut kerrostalot ulottuvat aivan voimalan viereen. Alun perin varavoimalaitos oli tarkoitus siirtää pois asuinrakentamisen tieltä, mutta taloudellisesta syistä se jätettiin paikoilleen.[3]

Kellosaaren lentosatama

Kellosaaren lentokonehangaari vuonna 1928.

Kellosaaressa toimi 1930-luvulla lentosatama, josta muun muassa Aero OY:n lentokoneet liikennöivät. Se ei kuitenkaan saavuttanut merkittävää asemaa, vaan Katajanokan lentosatama säilyi kaupungin päälentosatamana, kunnes Malmin lentoasema avattiin. Lentosataman käyttöön rakennettu lentokonehalli, joka sijaitsi varavoimalaitoksen itäpuolella, säilyi ilmakuvien perusteella aina 1990-luvulle saakka. Lentokonehallin pituus oli 30 metriä ja leveys 40 metriä. Halli valmistui syksyllä 1928 ja myöhemmin rakennettiin vielä paviljonki ja laituri. [4][5][6]

Lähteet

  1. ↑ Jätkäsaarenkallio ja Hietasaari | Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus (PDF) (s. 14) 2009. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 18.4.2023.
  2. ↑ a b c Kellosaaren varavoimalaitos helen.fi. Arkistoitu 19.12.2018. Viitattu 19.12.2018.
  3. ↑ Liukkonen, Jouko: Naapurina Ruoholahti, s. 28. Helsinki: Tietoluotsi, 2002. ISBN 9529905904
  4. ↑ Kellosaaren lentosatama lähestyy valmistumistaan, Helsingin Sanomat 30.10.1928 nro 296, s. 3, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
  5. ↑ Helsingin kaupungin uusi lentohalli, Suomen Kuvalehti, 10.11.1928, nro 46, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. ↑ Kellosaaren lentosatama ei ole ollut käyttämättömänä. Sen puhutut puutteellisuudet ovat ilmenneet lentoliikenteen etukäteen arvioimattoman kehityksen mukana, Ilta-Sanomat, 28.11.1933, nro 275, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot