Kellukat
Nykyään Kellukat:stä on tullut erittäin kiinnostava ja merkityksellinen aihe useilla alueilla. Sen vaikutus on herättänyt laajaa keskustelua ja sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Kellukat:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa, tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja pohdimme sen merkitystä elämässämme. Alkuperäistään nykyiseen evoluutioonsa Kellukat on ollut tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, mikä on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien uteliaisuutta. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Kellukat:n monia puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan.
| Kellukat | |
|---|---|
 Ojakellukka (Geum rivale) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: |
Kellukat Geum L. |
| Katso myös | |
Kellukat (Geum) on kasvisuku ruusukasvien heimossa.[1] Siihen kuuluu 95 lajia.[2] Joitain kellukkalajeja käytetään koristekasveina.
Lähisukuiset ansikat (Waldsteinia) on yhdistetty Suomen Lajitietokeskuksen luokittelussa kellukoihin (vuoteen 2024 asti).[1] Toisaalta ansikoita pidetään usein myös itsenäisenä sukuna.[3]
Kellukkalajeja
- idänkellukka (Geum aleppicum)
- valkokellukka (Geum canadense)
- punakellukka (Geum chiloënse)
- tulikellukka (Geum coccineum)
- amerikanansikka (Geum fragarioides, syn. Waldsteinia fragarioides)
- karheakellukka (Geum hispidum)
- japaninkellukka (Geum macrophyllum)
- vuorikellukka (Geum montanum)
- rönsykellukka (Geum reptans)
- ojakellukka (Geum rivale)
- rusko-ojakellukka (var. rivale)
- keltaojakellukka (var. subalpinum)
- rönsyansikka (Geum ternatum, syn. Waldsteinia ternata)
- sulkakellukka (Geum triflorum)
- kyläkellukka (Geum urbanum)
- kermakellukka (Geum virginianum)
- mätäsansikka (Geum waldsteinia, syn. Waldsteinia geoides) [4][5][1]
Lajit Suomessa
Suomessa kasvaa vakiintuneena neljästä viiteen kellukkalajia. Ojakellukka ja kyläkellukka ovat alkuperäiskasveja, idänkellukka ja japaninkellukka uustulokaskasveja. Yleisin on ojakellukka, joka on hyvin tavallinen Etelä-Suomessa ja kasvaa paikoin aivan Pohjois-Lapissakin.[6] Rönsyansikkaa esiintyy Suomessa viljelyjäänteenä tai -karkulaisena.[6][1]
Lähteet
- ↑ a b c d Suomen Lajitietokeskus: Kellukat – Geum laji.fi. Viitattu 21.10.2021.
- ↑ Geum Catalogue of Life. Viitattu 10.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Plants of the World Online: Waldsteinia Willd. ("This genus is accepted") (englanniksi) Viitattu 21.10.2021.
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 292–293. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9