Kempit

Nykymaailmassa Kempit on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Kempit on onnistunut vangitsemaan niin asiantuntijoiden kuin fanien huomion ja kiinnostuksen joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai taloudellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa analysoimme kattavasti kaikkia Kempit:een liittyviä puolia ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia. Lisäksi tarkastelemme yksityiskohtaisesti sen roolia nykyisessä tilanteessa sekä mahdollisia tulevaisuuden ennusteita, joita sen läsnäolo globaalilla näyttämöllä voisi syntyä. Samoin käsittelemme Kempit:n eri näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota lukijoillemme täydellisen ja vivahteikkaan yleiskatsauksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Kempit
Cacopsylla pulchella
Cacopsylla pulchella
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Sternorrhyncha
Yläheimo: Kempit Psylloidea
Latreille, 1807
Katso myös

  Kempit Wikispeciesissä
  Kempit Commonsissa

Kempit (Psylloidea) ovat esimerkiksi omenassa ja porkkanassa viihtyviä hyönteisiä. Ne muodostavat hyönteisten luokittelussa yläheimon, johon on aiemmin sisältynyt vain yksi heimo (kempit eli lehtikempit, Psyllidae) , mutta joka on nykyään jaettu kuuteen heimoon.[1]

Kempit ovat 2–3 mm pitkiä, ja muistuttavat voimakkaiden takajalkojensa takia pieniä kaskaita. Ne voi erottaa kaskaista kemppien selvästi pitempien tuntosarvien avulla.[2]

Yksi tunnetuimmista lajeista on tuhohyönteinen porkkanakemppi (Trioza apicalis). Lajit talvehtivat aikuisina, ja aiheuttavat tuhoa keskikesällä kasvimailla. Muita Suomessa tavattavia lajeja ovat orapihlajakemppi (Cacopsylla peregrina), leppäkemppi (Psylla alni) ja omenakemppi (Cacopsylla mali).

Heimoja

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Percy, D. M: Psyllid morphology psyllids.org. 2005. Viitattu 24.7.2008.
  2. ↑ Selkärangattomia eläimiä (s.12) Biologian oppiminen 2000-luvulla. Eliöiden määritys. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta.

Aiheesta muualla