Keravan keskustaajama

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Keravan keskustaajama, joka on ollut vuosien ajan tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena useilla eri aloilla. Keravan keskustaajama on aihe, joka on herättänyt kiistoja ja keskustelua, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen ja tyhjentävän analyysin avulla tarkastellaan erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on ehdotettu Keravan keskustaajama:lle, jotta saadaan kattava ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Samoin tutkitaan Keravan keskustaajama:n vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä sekä mahdollisia tapoja käsitellä ja ratkaista sen aiheuttamat haasteet. Pyrimme kriittisen pohdinnan ja tiukan analyysin avulla edistämään Keravan keskustaajama:n ymmärtämistä ja tuntemusta, tarkoituksena rikastuttaa keskustelua ja edistää rikastuttavaa ja rakentavaa näkemystä tästä aiheesta.

Keravan keskustaajamaa ilmakuvassa.

Keravan keskustaajama (myös City, ruots. Kervo centraltätort) on entinen tilastollinen taajama, joka sijaitsi pääosin Keravan kaupungin alueella. Vuoden 1990 väestönlaskennan taajamarajauksesta lähtien se ei ole enää ollut erillinen taajama, vaan on kasvanut yhteen Helsingin keskustaajaman kanssa. Keskustaajamassa asuvat lähes kaikki Keravan asukkaat ja keskustaajama ulottui myös naapurikuntien, lähinnä Tuusulan ja Vantaan puolelle silloin kun se vielä tilastoitiin erikseen. Vuosina 1980 ja 1985 Lahden moottoritien itäpuolella sijainnut Ahjo tilastoitiin Keravan keskustaajamasta erillisenä taajamana. Keravan keskustaajama on Keravan hallinnollinen keskus; Keravan kaupungintalo sijaitsee siellä.

Vuoden 1980 väestönlaskennassa Keravan kaupungin pinta-ala oli 30,7 neliökilometriä ja Keravan keskustaajaman 16,9 neliökilometriä,[1] joten suuri osa Keravasta oli tuon vuoden rajauksen mukaan haja-asutusaluetta. Vuoden 2016 taajamarajauksessa Helsingin keskustaajama kattoi suuren osan Keravan kaupungin alueesta. Tilastolliseksi taajamaksi luokiteltu alue jatkui Keravalta etelään Vantaan, länteen Tuusulan, pohjoiseen Järvenpään ja itään Sipoon suuntaan. Haja-asutusaluetta Keravalla oli lähinnä kaupungin kaakkois- ja koillisosissa.[2]

Taajamien rajausmenetelmät ovat vaihdelleet väestönlaskennasta toiseen, joten eri vuosien luvut eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Vuodesta 2011 alkaen tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tekemiin YKR-taajamarajauksiin.

Vuodet 1960–1985

Taajamat määriteltiin Suomessa ensimmäisen kerran vuoden 1960 väestönlaskennassa. Silloin Keravan väestö asui pääosin taajamassa, jonka nimi oli Keskusta tai Keravan keskusta. Tämä taajama ulottui lännessä Tuusulan ja etelässä Helsingin maalaiskunnan puolelle. Lisäksi pieni osa taajamasta sijaitsi Sipoossa. Toisaalta Keravan puolelle ulottui osittain pääosin Sipoossa sijaitseva Talman taajama.

Vuoden 1970 väestönlaskennassa taajaman nimenä oli Keskustaajama. Muutoin tilanne oli vuoden 1960 kaltainen, mutta pääosin Helsingin maalaiskunnassa sijainnut Korso-Rekolan taajama ulottui Keravallekin.

Vuoden 1980 ja 1985 väestönlaskennoissa Keravan keskustaajaman nimeksi oli vaihdettu City; ruotsinkielinen nimi oli säilytetty ennallaan. Keravan keskustaajama tai City ei enää ulottunut Sipoon puolelle. Lisäksi Ahjo oli määritelty taajamaksi ja se ulottui pieneltä osin Sipoon puolelle. Koroso-Rekola ulottui näidenkin vuosien väestönlaskennoissa Keravalle asti.

Seuraavassa taulukossa on esitetty tarkemmin Keravan keskustaajaman ja toisaalta Keravan taajamaväestön tietoja.

Vuosi Taajaman nimi Ruotsiksi Väkiluku Maapinta-ala
(km²) 		Kunnittain Koko
Keravan
väkiluku 		Huomautus Viite
1960 Keskusta
Keravan keskusta		 Centrum
Kervo centrum		 11 728 22,95 Kerava (9 563)
Helsingin mlk (771)
Sipoo (42)
Tuusula (1 352)		 9 925 Keravan puolella asui myös 17 pääosin Sipoossa sijaitsevan Talman taajaman asukasta. [3][4]
1970 Keskustaajama (Kerava) Centraltätort (Kervo) 15 926 21,7 Kerava (13 909)
Helsingin mlk (184)
Sipoo (71)
Tuusula (1 762)		 14 348 Keravan puolella asui myös 54 pääosin Helsingin maalaiskunnassa sijaitsevan Korso-Rekolan taajaman asukasta ja 14 pääosin Sipoossa sijaitsevan Talman taajaman asukasta. [5][6]
1975
1980 City (Kerava) Centraltätort (Kervo) 23 599 16,9 Kerava (21 383)
Tuusula (2 068)
Vantaa (148)		 23 734 Cityn lisäksi Ahjon taajama sijaitsi pääosin Keravalla (1 101 asukasta), osin Sipoossa (18 asukasta). Pääosin Vantaalla sijaitseva Korso-Rekolan taajama ulottui myös Keravan puolelle (63 asukasta). [1][7]
1985 City (Kerava) Centraltätort (Kervo) 26 470[Huom. 1] Kerava (24 226)
Tuusula (2 080)
Vantaa (164)		 26 145 Cityn lisäksi Ahjon taajama sijaitsi pääosin Keravalla (1 189 asukasta), osin Sipoossa (21 asukasta). Pääosin Vantaalla sijaitseva Korso-Rekolan taajama ulottui myös Keravan puolelle (50 asukasta). [8][7]

Vuodet 1990–2005

Vuoden 1990 väestönlaskennasta alkaen Keravan keskustaajama tai City on kasvanut yhteen Helsingin keskustaajaman kanssa. Tuosta ajankohdasta lähtien kaikki Keravan taajamaväestö on kuulunut Helsingin keskustaajamaan. Vuoden 2000 väestönlaskennasta lähtien on ilmoitettu myös haja-asutusalueella asuvien määrä sekä niiden asukkaiden määrä, joiden asuinpaikka ei ole tiedossa.

Vuosi Koko Keravan
väkiluku		 Taajamat
(Helsingin keskustaajama)		 Haja-asutusalue Tuntematon Viite
1990 27 597 27 117 [9]
1995 29 385 28 893 492 [10]
2000 30 270 29 823 102 345 [11]
2005 31 544 31 053 74 417 [12]

Vuodesta 2011

Vuodesta 2011 lähtien Keravan väestö on kehittynyt seuraavan taulukon mukaisesti. Lähes koko Keravan väestö asuu taajamissa ja Keravan ainoa taajama on kaupungin alueelle ulottuva Helsingin keskustaajama. Haja-asutusalueilla asuu alle 100 henkeä, ja noin 500–600 asukkaan asuinpaikka ei ole tiedossa.

Vuosi Koko Keravan
väkiluku		 Taajamat
(Helsingin keskustajama)		 Haja-asutusalue Tuntematon Viite
2011 34 549 33 876 66 607 [13]
2012 34 491 33 807 68 616 [14]
2013 34 913 34 216 65 632 [15]
2014 35 317 34 735 69 513 [16]
2015 35 293 34 664 73 556 [17]
2016 35 511 34 860 72 579 [18]
2017 35 554 34 886 62 606 [19]

Lähteet

Huomautukset

  1. ↑ Laskettu yhteen eri kunnissa sijaitsevat osat: 24 226 + 2 080 + 164 = 26 470 asukasta.

Viitteet

  1. ↑ a b Väestö- ja asuntolaskenta 1980: Taajamat, s. 32, 160. Helsinki: Tilastokeskus, 1983. ISBN 951-46-6863-4 Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  2. ↑ Taustakartta (Maanmittauslaitos) ja Taajamat 2016 (Suomen ympäristökeskus) Paikkatietoikkuna. Viitattu 13.1.2019.
  3. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym. s. 10. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1963. Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  4. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. s. 23, 28, 85, 86, 88, 89. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  5. ↑ Väestölaskenta 1970: Yleiset demografiset tiedot, s. 80, 84, 94, 96. Helsinki: Tilastokeskus, 1973. ISBN 951-46-0662-0 Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  6. ↑ Väestölaskenta 1970: Taajamat 1960–1970, s. 1976. Helsinki: Tilastokeskus. ISBN 951-461056-3 Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  7. ↑ a b Kuntatiedot - Etelä-Suomi : väestölaskentatietoja kunnittain, s. 68, 126, 138, 142. Helsinki: Tilastokeskus, 1993. ISBN 951-47-7615-1 Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  8. ↑ Väestölaskenta 1985, osa 5 : kunnittaiset tiedot. Helsinki: Tilastokeskus, 1988. ISBN 951-47-1709-0 Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  9. ↑ Taajamat 1990, s. 32, 139. Helsinki: Tilastokeskus, 1992. ISBN 951-47-6528-1 Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  10. ↑ Taajamat 1995, s. 45, 207, 240. Helsinki: Tilastokeskus, 1997. ISBN 951-727-322-3 Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  11. ↑ Tilastolliset taajamat 2000, s. 35, 209. Helsinki: Tilastokeskus, 2003. ISBN 952-467-135-2 Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 13.1.2019.
  12. ↑ Tilastolliset taajamat 2005. (Tilasto) Helsinki: Tilastokeskus, 2008.
  13. ↑ 026 -- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 Tilastokeskus. Viitattu 13.1.2019.
  14. ↑ 026 -- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2012 Tilastokeskus. Viitattu 13.1.2019.
  15. ↑ 026 -- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2013 Tilastokeskus. Viitattu 13.1.2019.
  16. ↑ 026 -- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 13.1.2019.
  17. ↑ 026 -- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2015 Tilastokeskus. Viitattu 13.1.2019.
  18. ↑ 026 -- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 Tilastokeskus. Viitattu 13.1.2019.
  19. ↑ 026 -- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 13.1.2019. Viitattu 13.1.2019.
Uudenmaan maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset
Askolan kirkonkylä • Espoon keskus • Hangon keskustaajama • Helsingin keskustaajama • Hyrylä (Tuusula) • Hyvinkään keskustaajama • Inkoon kirkonkylä • Järvenpään keskustaajama • Karkkilan keskustaajama • Kauniainen • Keravan keskustaajama • Kirkkonummen keskusta • Kirveskoski (Pornainen) • Lapinjärven kirkonkylä • Lohjan keskustaajama • Loviisan keskustaajama • Myrskylän kirkonkylä • Mäntsälän kirkonkylä • Nikkilä (Sipoo) • Nummela (Vihti) • Nurmijärven kirkonkylä • Porvoon keskustaajama • Pukkilan kirkonkylä • Siuntion asemanseutu • Tammisaaren keskustaajama (Raasepori) • Tikkurila (Vantaa)
Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista