Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Keravanjoki-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla. Keravanjoki on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa ja synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia sen merkityksestä, vaikutuksista ja merkityksestä nykyään. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Keravanjoki:n perusnäkökohtia, sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Samoin käsittelemme erilaisia lähestymistapoja ja teorioita, joita on kehitetty Keravanjoki:n ympärillä, tavoitteena tarjota kattava ja moniulotteinen näkemys tästä aiheesta.
Keravanjoki | |
---|---|
![]() Keravanjokea nähtynä Keravan kivisillalta. |
|
Alkulähde | Ridasjärvi |
Laskupaikka | Vantaanjoki |
Maat |
![]() |
Pituus | 65 km |
Virtaama | 1-30 m³/s |
Keravanjoki on Vantaanjoen pisin sivujoki, jonka pituus on 65 kilometriä. Keravanjoki alkaa Hyvinkään Ridasjärvestä ja virtaa Hankotien ali Kaukasten kylän kautta Tuusulan Natura-alueen, Keravanjoki-kanjonin, kautta Kellokosken, Järvenpään, Keravan sekä Vantaan koillisten kaupunginosien halki. Joki on Vantaan ja Helsingin rajajokena Tikkurilasta Tammistoon, jossa se yhtyy Vantaanjokeen.
Tavallisia saaliskaloja joessa on hauet, ahvenet ja erilaiset särkikalat. Istutusten ansiosta saaliiksi voi tarttua myös kirjolohi, lohi, taimen ja harjus. Kalastus, myös jokamiehenoikeuksiin kuuluvat onkiminen ja pilkkiminen, on alueella laajalti luvanvaraista etenkin koski- ja virtauspaikoissa.
Uudenmaan TE-keskus on määritellyt lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikat, joissa jokamiehenoikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen on kielletty. Keravanjokeen on siis hankittava erillinen kalastuslupa.