Nykymaailmassa Särjet on edelleen erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Särjet herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Särjet on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena Särjet:n alkuperästä sen kehittymiseen ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Särjet:n eri näkökohtia ja puolia ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa.
Särjet | |
---|---|
![]() Särki (Rutilus rutilus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Kehittyneet luukalat Neopterygii |
Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
Alalahko: | Särkikalat Cyprinoidei |
Heimo: |
Särjet Leuciscidae Bonaparte, 1835 |
Katso myös | |
Särjet (Leuciscidae) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) ja särkikalojen alalahkoon (Cyprinoidei) kuuluva kalaheimo.
Suomen särkikalalajeista suurin osa kuuluu tähän kalaheimoon: allikkosalakka, lahna, miekkasärki, mutu, pasuri, salakka, seipi, sorva, sulkava, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa.
Aiemmassa kalakirjallisuudessa särkien heimon käsite on ollut nykyistä laajempi. Tuo laajempi särkien heimo (Cyprinidae) käsitti suuren osan nykyisestä särkikalojen alalahkosta (Cyprinoidei), joka sitten on jaettu useampiin heimoihin. Cyprinidae-heimonimi viittaa nykyluokituksessa karppien heimoon.
Särkien heimoon luetaan 6 alaheimoa, 94 sukua ja 667 lajia.[1][2]