Kertatyydyttymätön rasvahappo

Tämän päivän artikkelissa perehdymme Kertatyydyttymätön rasvahappo:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen tutkimme kaikkia tähän aiheeseen liittyviä olennaisia ​​näkökohtia. Sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin, käsittelemme jokaista yksityiskohtaa tarjotaksemme täydellisen ja objektiivisen näkemyksen. Analyyttisen ja kuvailevan lähestymistavan avulla syvennämme Kertatyydyttymätön rasvahappo:n merkitystä eri yhteyksissä ja korostamme sen merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Kertatyydyttymätön rasvahappo on kiehtova aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, ja juuri sitä ehdotamme tässä artikkelissa. Liity kanssamme tälle Kertatyydyttymätön rasvahappo:n löytö- ja inspiraatiomatkalle.

Ruokien rasvat
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Katso myös
Oleiinihappo

Kerta- eli yksittäistyydyttymättömät rasvahapot ovat rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on yksi kaksoissidos. Niistä käytetään myös nimitystä monotyydyttymättömät rasvahapot.

Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja esiintyy etenkin pähkinöissä, avokadossa ja oliivi- sekä rypsiöljyssä[1]. 90 prosenttia ruoka-aineiden sisältämästä kertatyydyttymättömästä rasvahaposta on oleiinihappoa. Myös palmitoleiini- ja vakseenihappo ovat kertatyydyttymättömiä rasvahappoja.[2]

Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja syntyy myös nisäkkäiden elimistössä pitkäketjuisten tyydyttyneiden rasvahappojen hapettuessa[1].

Kemialliset ominaisuudet

Kertatyydyttymättömässä rasvahappomolekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia. Pehmeissä kasvirasvoissa esiintyvät kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat esteröityneet glyserolin kanssa. Luonnossa kertatyydyttymättömät rasvat ovat yleensä cis-muodossa, eli kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat samalla puolella.

Tarve ja saanti

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla 10–20 E%. Työikäiset miehet saivat Suomessa vuonna 2012 ravinnon energiasta 15 % kertatyydyttymättömistä rasvahapoista ja naiset 14 %.[3] Saanti on keskimäärin suositusten tasolla. Suurin osa kertatyydyttymättömistä rasvahapoista saadaan ravintorasvoista, lihajalosteista ja leivonnaisista.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Monounsaturated Fatty Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 27.11.2020.
  2. ↑ What Are the Benefits of Monounsaturated Fats? Healthline. 19.9.2017. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Terveyttä ruoasta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (pdf) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 22.1.2016. Viitattu 2.2.2016.
  4. ↑ Helldán, Anni ym.: Finravinto 2012 -tutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.2.2016.

Aiheesta muualla