Nykymaailmassa Keskeneräisten tarujen kirja:stä on tullut monia ihmisiä kiinnostava ja keskustelunaihe. Keskeneräisten tarujen kirja on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, työelämässä tai merkityksessään ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Vuosien varrella Keskeneräisten tarujen kirja:stä ja sen vaikutuksista on keskusteltu, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutuksia eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Keskeneräisten tarujen kirja:n aihetta ja sen eri näkökohtia analysoimalla sen merkitystä, merkitystä ja mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa.
Keskeneräisten tarujen kirja | |
---|---|
Unfinished Tales of Númenor and Middle-earth | |
![]() Suomennoksen kansikuva. |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | J. R. R. Tolkien |
Kieli | englanti |
Genre | fantasia |
Julkaistu | 1980 |
Suomennos | |
Suomentaja |
Kersti Juva, Panu Pekkanen (säkeet) |
Kansitaiteilija | Matti Louhi |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 1986 |
Ulkoasu | sidottu |
Sivumäärä | 618 |
ISBN | 951-0-13429-5 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Keskeneräisten tarujen kirja (engl. Unfinished Tales of Númenor and Middle-earth) on vuonna 1980 julkaistu kokoelma J. R. R. Tolkienin kirjoittamia tarinoita ja esseitä. Sen kokosi ja julkaisi hänen poikansa Christopher Tolkien, joka myös kirjoitti kirjan selittävät johdannot ja loppuviitteet. Keskeneräisten tarujen kirja sisältää nimensä mukaisesti enemmän tai vähemmän keskeneräisiksi jääneitä tarinoita Keski-Maasta ja Númenorista. Tarinat eivät liity juuri toisiinsa, joten ne eivät muodosta Christopher Tolkienin aiemmin koostamasta Silmarillionista poiketen yhtenäistä kokonaisuutta. Kirja sisältää myös paljon materiaalia, jota missään muualla ei kerrota.
Teos voitti vuoden 1981 Mythopoeic-palkinnon.[1]