Nykyään Keski-Afrikan keisarikunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Tekniikan ja globalisaation myötä Keski-Afrikan keisarikunta on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen sosiaalisilla, taloudellisilla ja kulttuurisilla aloilla. Puhummepa sitten Keski-Afrikan keisarikunta:stä terveyden, politiikan, koulutuksen tai viihteen kontekstissa, sen vaikutus ja vaikutus elämäämme on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Keski-Afrikan keisarikunta:n eri näkökulmia ja näkökulmia sekä analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa.
Keski-Afrikan keisarikunta Empire centrafricain |
|
---|---|
1976–1979 |
|
Valtiomuoto | absoluuttinen monarkia (sotilasdiktatuuri) |
Keisari | Bokassa I |
Pääkaupunki | Bangui |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 622 984 km² |
Uskonnot | roomalaiskatolisuus (virallinen) |
Kielet |
sango, ranska |
Valuutta | Keski-Afrikan frangi |
Tunnuslause | Zo À Yeke Zo"[1] |
Kansallislaulu | La Renaissance |
Edeltäjä(t) |
![]() |
Seuraaja(t) |
![]() |
Keski-Afrikan keisarikunta (ransk. Empire centrafricain) oli lyhytikäinen, keisarikunnaksi julistautunut valtio. Se korvasi Keski-Afrikan tasavallan joulukuussa 1976, mutta tasavalta palautettiin vuonna 1979. Keisarikunta oli virallisesti perustuslaillinen monarkia, mutta todellisuudessa absoluuttinen monarkia. Keisarina toimi Jean-Bédel Bokassa, joka käytti titteliä Bokassa I. Ennen tätä hän johti maata presidenttinä. Bokassa julistautui keisariksi 4. joulukuuta 1976 ja kruunajaiset järjestettiin tasan vuosi myöhemmin, 4. joulukuuta 1977.[2]
Keisarikunta lakkautettiin ja tasavalta palautettiin 21. syyskuuta 1979, kun Ranskan tukemat joukot syrjäyttivät Bokassan.[2]