Keskuskeittiötalo (Tampere)

Nykyään Keskuskeittiötalo (Tampere):stä on tullut erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Keskuskeittiötalo (Tampere) on saavuttanut merkittävän merkityksen eri aloilla politiikasta talouteen, tieteeseen ja kulttuuriin. Kautta historian Keskuskeittiötalo (Tampere) on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syvällisiä pohdintoja sen vaikutuksista ihmisten elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Keskuskeittiötalo (Tampere):een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys aiheesta, joka herättää kiinnostuksen miljoonissa yksilöissä ympäri maailmaa.

Keskuskeittiötalo, Tampere Satakunnankatu 14.

Keskuskeittiötalo on Tampereella Satakunnankatu 14:ssa sijaitseva vuonna 1923 valmistunut nelikerroksinen punatiilinen lähinnä 1920-luvun klassisismia edustava asuinkerrostalo, jonka suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer avustajanaan arkkitehti Vilho Kolho. Talo oli valmistuessaan niin sanottu keskuskeittiötalo, jossa palkattu henkilökunta valmisti talon alakerran keittiössä ruoan niille talon asukkaille, jotka halusivat sitä tilata. Ruoka toimitettiin perille ruokahissillä ja käytetyt astiat palautettiin samalla tavalla keittiöön. Talo oli tiettävästi ainoa Tampereelle rakennettu tämäntyyppinen asuinkerrostalo.[1][2]

Talossa on sen valmistuessa kolme asuinkerrosta, liiketilakerros, kellarikerros ja ullakkokerros. Asuinhuoneistoja oli 28 joissa yhteensä 72 huonetta. Talossa oli lisäksi ravintola ja klubihuoneisto kulmaterasseineen, kansanruokala ja kahvila sekä palvelijoiden huoneita. Talon keskuskeittiö sijaitsi pohjakerroksessa ja sieltä ruokatilaukset toimitettiin asukkaiden huoneistoihin hisseillä. Keskuskeittiön yhteydessä oli myös leipomo, pesutupa ja vaatteiden kuivaustila. Talossa oli jo sen valmistuessa keskuslämmitys, puhelin- ja sähköverkko sekä kylpyhuoneet ja lämmin vesi jokaisessa huoneistossa. Asukkaat saattoivat tilata ateriansa puhelimitse talon keskuskeittiöstä, lisäksi jokaisessa huomeistossa oli pieni keittiötila omaa satunnaista käyttöä varten.[3][4]

Talossa oli 25. elokuuta 1937 tulipalo, jossa parikymmentä huonetta vaurioitui putkitöistä alkunsa saaneen tulen levittyä puisia ilmajohtokanavia pitkin.[5]

Lähteet

  1. ↑ Uusien rakennusten julkisivuja Tampereella, Aamulehti, 10.06.1923, nro 130, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. ↑ Arvotalon harvinainen historia, Aamulehti 7.8.2023 (Tilaajille)
  3. ↑ Keskuskeittiötalon ravintola avattu, Aamulehti, 23.09.1923, nro 219, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. ↑ Keskuskeittiötalon perustaminen Tampereelle, Aamulehti, 29.01.1922, nro 24, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. ↑ Vaikea tulipalo Keskuskeittiötalossa eilen päivällä. Puisen ilmajohtokanavan kautta levinnyt tuli turmeli parikymmentä huonetta, Aamulehti, 26.08.1937, nro 228, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot