Kevätesikko

Nykymaailmassa Kevätesikko on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Nyky-yhteiskunnassa kasvavan merkityksensä myötä Kevätesikko:stä on tullut tärkeä keskustelunaihe monilla aloilla. Sekä tiedemaailmassa että viihteessä kiinnostus ja huomio Kevätesikko:een on lisääntynyt. Vuosien mittaan Kevätesikko on osoittautunut aiheeksi, joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa, haastaa yleisiä käsityksiä ja rohkaisee uusia ideoita. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Kevätesikko:n vaikutusta yhteiskuntaamme ja keskustelemme sen merkityksestä nykyään.

Kevätesikko
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Esikkokasvit Primulaceae
Suku: Esikot Primula
Laji: veris
Kaksiosainen nimi

Primula veris
L.

Katso myös

  Kevätesikko Wikispeciesissä
  Kevätesikko Commonsissa

Hedelmiä ja siemeniä

Kevätesikko (Primula veris) on keväällä kukkiva esikkolaji.

Ulkonäkö ja koko

Kevätesikon lusikanmuotoiset, noin 5–15 cm pitkät lehdet kasvavat ruusukkeena maata vasten. Niiden keskeltä nousee 5–30 cm korkeita kukkavarsia, joiden päässä on 10–20 keltaista kukkaa. Kevätesikko kukkii touko-kesäkuussa.[1] Kevätesikon voi sekoittaa helposti lehtoesikkoon (Primula elatior).

Levinneisyys

Kevätesikkoa tavataan Euroopan ja Länsi-Siperian lauhkealla vyöhykkeellä, lähinnä sen eteläosassa eli lehtimetsävyöhykkeellä. Etelässä se esiintyy harvinaisena välimerenilmaston alueella lähinnä vuoristoissa ja puuttuu Unkarin pustalta ja Kaakkois-Euroopan aroilta.[2]

Suomessa kevätesikkoa esiintyy lähinnä Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa, mutta suotuisilla paikoilla niitä tavataan jopa Lapissa asti. Vakiintunut alkuperäinen kasvi tai muinaistulokas se on vain Lounais-Suomessa. Pohjoisempana sen satunnaiset esiintymät lienevät peräisin koristekasvina viljellyistä esikoista.[3][1]

Kevätesikko on Ahvenanmaan maakuntakasvi.[1]

Elinympäristö

Kevätesikkoa tavataan lehtoniityillä ja lehdoissa sekä asutuksen läheisyydessä puutarhakarkulaisena.[1]

Käyttö

Kevätesikon kukkia on aikaisemmin käytetty paloviinan ja nuuskan värjäämiseen. Kukista on tehty myös viiniä ja tuoreita lehtiä syöty salaattina.[2]

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet

  1. ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 216.
  2. ↑ a b Anderberg, Arne: Primula veris (levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 13.3.2009. (ruotsiksi)
  3. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Kevätesikon (Primula veris) levinneisyys Suomessa Viitattu 18.10.2017.

Aiheesta muualla