Khii

Tässä artikkelissa perehdymme Khii:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen merkitystä tänään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Perustamisestaan ​​lähtien Khii on herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta kaiken ikäisissä ja ammateissa, ja siitä on tullut toistuva aihe keskusteluissa, keskusteluissa ja akateemisissa tutkimuksissa. Tämän kirjoituksen aikana syvennymme Khii:n tärkeimpiin aspekteihin, analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja tarjoamme kriittisen näkemyksen sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan. Kattavan lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisemmän käsityksen Khii:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmassa.

Kreikkalainen kirjaimisto
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma
Δ δ delta Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta
Η η eeta Θ θ theeta Ι ι ioota
Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy
Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron
Π π pii Ρ ρ rhoo Σ σ ς sigma
Τ τ tau Υ υ ypsilon Φ φ fii
Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega
Käytöstä poistuneet:
Ϝ ϝ digamma Ϛ ϛ stigma Ͱ ͱ heeta
Ϻ ϻ san Ϙ ϙ koppa Ͳ ͳ sampii
Ϸ ϸ shoo

Khii (isona kirjaimena Χ, pienenä χ, m.kreik. χι, khi, kreik. χι, chi) on kreikkalaisen kirjaimiston 22. kirjain. Sen äännearvo oli alun perin muinaiskreikassa aspiroitu velaarinen klusiili , joka myöhemmin muuttui hankausäänteeksi yhdessä Θ- ja Φ-kirjainten kanssa. Nykykreikassa sen äännearvo on tai riippuen sen asemasta sanassa. Kreikkalaisissa numeroissa khiin lukuarvo on 600.[1]

Kyrillisessä kirjaimistossa khiitä vastaa kirjain Х/х. Suomen kieleen khii translitteroidaan muinaiskreikasta kh ja nykykreikasta ch.

Muoto ja sen historia

Khii ei ilmeisesti perustu foinikialaisen kirjaimiston esikuvaan, kuten useimmat muut kreikkalaiset kirjaimet, vaan se on kreikkalaisten omaa keksintöä.[1] Samasta syystä se on sijoitettu kreikkalaisen aakkoston loppupuolelle foinikialaisperäisten kirjainten jälkeen.

Khii oli käytössä useimmissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjamistoissa. Siitä esiintyi kahta yleisintä muotoa: toinen muistutti nykyistä khiitä ja samalla latinalaisen kirjaimiston X-kirjainta, ja toinen puolestaan enemmän psii-kirjainta. Joissakin paikallisissa kirjaimistoissa, kuten Theran ja Meloksen kirjaimistoissa, khiitä ei kuitenkaan ollut, vaan sen äänne esitettiin kapan ja heetan (tai eetan) avulla.[2][3]

Epigrafisissa lähteissä khiistä esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[4]

Merkityksiä

Lähteet

  1. ↑ a b c Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127, 161–162. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1
  2. ↑ Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
  3. ↑ Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
  4. ↑ Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla