Tau

Nykymaailmassa Tau:stä on tullut yhä enemmän yhteiskunnan kiinnostava aihe. Teknologian nopean kehityksen myötä Tau:n merkitys on noussut johtavaan rooliin monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Tau on ollut keskustelun ja analyysin kohteena eri piireissä sen vaikutuksista talouteen aina populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Tau:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa, tarkastelemme sen vaikutusta eri aloilla ja sen roolia tulevaisuuden muovaamisessa.

Tämä artikkeli käsittelee kreikkalaista kirjainta. Katso täsmennyssivu taun muista merkityksistä.
Kreikkalainen kirjaimisto
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma
Δ δ delta Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta
Η η eeta Θ θ theeta Ι ι ioota
Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy
Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron
Π π pii Ρ ρ rhoo Σ σ ς sigma
Τ τ tau Υ υ ypsilon Φ φ fii
Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega
Käytöstä poistuneet:
Ϝ ϝ digamma Ϛ ϛ stigma Ͱ ͱ heeta
Ϻ ϻ san Ϙ ϙ koppa Ͳ ͳ sampii
Ϸ ϸ shoo

Tau (isona kirjaimena Τ, pienenä τ, m.kreik. ταυ, kreik. ταυ, taf) on kreikkalaisen kirjaimiston 19. kirjain. Sen äännearvo on sekä muinaiskreikassa että nykykreikassa . Kreikkalaisissa numeroissa taun lukuarvo on 300.[1]

Latinalaisessa kirjaimistossa tauta vastaa kirjain T/t ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain Т/т. Suomen kieleen tau translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta t.

Muoto ja sen historia

Tau on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta (tav).[1] Tauta käytettiin kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa, ja sen muoto oli niissä kaikissa poikkeuksellisen yhtenevä, koostuen pystyviivasta ja sen päällä olleesta poikkiviivasta.[2][3] Myös latinalaisen kirjaimiston T-kirjain kehittyi tästä muodosta.

Epigrafisissa lähteissä tausta esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[4]

Merkityksiä

Tietokonejärjestelmissä

Tietokoneissa tau koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Τ τ
Unicode U+03A4 U+03C4

Lähteet

  1. ↑ a b c Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1
  2. ↑ Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
  3. ↑ Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
  4. ↑ Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla