Kiiltosara

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Kiiltosara:tä, erittäin relevanttia aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Yksityiskohtaisella ja tyhjentävällä lähestymistavalla sukeltamme tärkeimpiin ja kiistanalaisimpiin Kiiltosara:een liittyviin näkökohtiin, jotta voimme tarjota täydellisen ja objektiivisen näkemyksen aiheesta. Tutkimuksen ja perusteellisen analyysin avulla tutkimme Kiiltosara:n vaikutuksia ja seurauksia yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän ongelman tehokkaaseen ratkaisemiseen. Älä missaa tätä tilaisuutta syventää tietojasi Kiiltosara:sta ja saada laajempi ja tietoisempi näkökulma tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Kiiltosara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: saxatilis
Kaksiosainen nimi

Carex saxatilis
L.

Katso myös

  Kiiltosara Wikispeciesissä
  Kiiltosara Commonsissa

Kiiltosara (Carex saxatilis) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Kiiltosara ei muodosta tiiviitä mättäitä, vaan kasvaa yksittäisversoina, jotka tulevat suikertavasta juurakosta. Kiiltosaran varsi on kolmisärmäinen, kuten monilla muillakin saralajeilla, ja lehdet ovat sileitä sekä puhtaanvihreitä. Kiiltosara muistuttaa paljolti aapasaraa (Carex rotundata).[2]

Kiiltosara on erilaistähkäinen saralaji, ja sen kukinto koostuu tavallisesti yhdestä hedetähkästä sekä yhdestä tai kahdesta emitähkästä. Hedetähkä on kapea sekä sijaitsee kukinnossa ylinnä ja emitähkät ovat erillisiä, pystyjä, lyhyehköjä sekä lieriönmuotoisia. Kaikki tähkät ovat väriltään tummanruskehtavia, lähes mustanvärisiä, ja alimman emitähkän tukilehti on usein pitkä ja ylöspäin siirottava. Emikukissa on kaksi luottia, minkä perusteella kiiltosaran voi varmimmin erottaa paljolti samannäköisestä aapasarasta (Carex rotundata). Kiiltosaran tähkäsuomut ovat tummia ja niissä on vaalea keskisuoni. Kiiltosaran pullakot ovat myös hyvin tummia, lähes mustia, sekä selvän suuodan omaavia, ja ne asettuneet tiiviisti emitähkään.[2]

Kiiltosara kasvaa tunturialueilla kosteilla ja kalkkipitoisilla kasvupaikoilla[2]. Suomessa kiiltosaraa kasvaa lähinnä vain käsivarren Lapissa, Enontekiön kunnan luoteisosissa, joskin havainto kiiltosarasta on myös Karigasniemen seudulta[3]. Ensimmäisen kerran kiiltosara on löydetty Lapista ja löydön on julkaissut Carl von Linné vuonna 1737[2].

Kiiltosara voi risteytyä kurmitsansaran (Carex stenolepis), luhtasaran (Carex vesicaria) ja melko yleisesti myös aapasaran (Carex rotundata) kanssa.

Lähteet

  1. ↑ Lansdown, R.V.: Carex saxatilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.4.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Den virtuella floran: Glansstarr (Carex saxatilis) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 11.4.2017. (ruotsiksi)
  3. ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2015: Kiiltosara (Carex saxatilis) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 11.4.2017.

Aiheesta muualla