Kirjokudospistiäinen

Nykymaailmassa Kirjokudospistiäinen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan mittaan Kirjokudospistiäinen on osoittautunut aiheeksi, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, synnyttää keskusteluja, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja loputtomia pohdiskeluja. Kirjokudospistiäinen:n merkitys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin. Samoin Kirjokudospistiäinen on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, mikä on synnyttänyt lukuisia edistysaskeleita ja löytöjä, jotka ovat mullistaneet ymmärryksemme ympäröivästä maailmasta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kirjokudospistiäinen:n vaikutusta ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Kirjokudospistiäinen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Osaluokka: Uussiipiset Neoptera
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Sahapistiäiset Symphyta
Yläheimo: Kudospistiäismäiset Pamphilioidea
Heimo: Kudospistiäiset Pamphiliidae
Alaheimo: Cephalciinae
Suku: Acantholyda
Laji: hieroglyphica
Kaksiosainen nimi

Acantholyda hieroglyphica
(Christ, 1791)

Synonyymit
  • Tenthredo hieroglyphica
Katso myös

  Kirjokudospistiäinen Commonsissa

Kirjokudospistiäinen (Acantholyda hieroglyphica) on pistiäisiin kuuluva hyönteislaji, jonka toukat syövät nuorien 5–30 senttimetrin mittaisten männytaimien neulasia aiheuttaen metsätuhoa. Aikuiset kirjokudospistiäiset ovat kooltaan melko isoja (12–17 mm.), litteitä ja kirjavia. Takaruumiiltaan kirjokudospistiäinen on kellanpunainen ja sen takaruumiin kärki ja tyvi ovat mustat. Kirjokudospistiäisen pää on kirjava ja siivet keltaiset. Kirjokudospistiäisen toukka on ruskeanvihreä ja kirjava. Kirjokudospistiäisen aiheuttamat tuhot ovat todennäköisimpiä 1–2-vuotiaissa männyntaimikoissa, jotka kasvavat hiekkamailla.[1]

Kirjokudospistiäisen toukkia männyntaimessa.

Kirjokudospistiäinen esiintyy Suomessa Rovaniemen ja Sallan korkeudelle saakka ja se luokitellaan elinvoimaiseksi lajiksi Suomessa.

Lähteet

Aiheesta muualla