Kuusijalkaiset
Tässä artikkelissa perehdymme Kuusijalkaiset:n kiehtovaan maailmaan. Olipa kyseessä historiallisen hahmon elämän ja työn tutkiminen, ajankohtaisen aiheen analysointi tai historian avainhetkellä olleiden tapahtumien tutkiminen, Kuusijalkaiset tarjoaa meille loputtomasti mahdollisuuksia hankkia tietoa, pohtia ja rikastuttaa ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta. . Näillä riveillä sukeltaamme yksityiskohtiin, tutkimme erilaisia näkökulmia ja viime kädessä toivomme voivamme luoda lukijalle rikastuttavan kokemuksen. Liity kanssamme tälle jännittävälle matkalle etsimään tietoa Kuusijalkaiset:stä!
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kuusijalkaiset | |
|---|---|
 Seitsenpistepirkko (Coccinella septempunctata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: |
Kuusijalkaiset Hexapoda Latreille, 1825 |
| Luokat ja lahkot | |
|
|
| Katso myös | |
Kuusijalkaiset (Hexapoda) on niveljalkaisten alajakso.[1] Nimensä mukaisesti tähän alajaksoon kuuluvilla eläimillä on kuusi jalkaa.
Kuusijalkaisiin kuuluu niveljalkaisten alajaksoista eniten lajeja. Alajaksoon kuuluu kaksi luokkaa: hyönteiset ja Entognatha, jolle ei vielä ole virallista suomenkielistä nimeä; (ehdotettu on "alkuhyönteiset"[2] tai "Sisäleukaiset". lähde?
Aiemmin kuusijalkaisten katsottiin olevan läheisintä sukua tuhatjalkaisille (Myriapoda), ja ne jopa laskettiin samaan alajaksoon. Uusi tutkimus on kyseenalaistanut tämän, ja kuusijalkaisten lähimmät sukulaiset saattavatkin olla äyriäiset (Crustacea).lähde?
Kuusijalkaisten yhdistävänä piirteenä on kolmesta osasta: päästä (caput), keskiruumiista (thorax) ja takaruumiista (abdomen) muodostuva vartalo sekä keskiruumiista erkanevat kolme raajaparia. Hyönteiset erottuvat muista kuusijalkaisten ryhmistä ennen kaikkea suuosiensa osalta, sillä hyönteisillä ylä- ja alaleuka eivät jää pään muodostavan kitiinikapselin sisäpuolelle. Taksonomisesti hyppyhäntäiset ja esihyönteiset ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta sen jälkeen kun hyönteisten ja kaksisukahäntäisten kantamuodot ovat jo eriytyneet. Sen sijaan kaksisukahäntäiset ovat kehityshistoriallisesti lähellä hyönteisiä ja eräiden arvioiden saattavat jopa jakaa niiden kanssa yhteisen kantamuodon.[3]
Lähteet
- ↑ kuusijalkaiset (Hexapoda) (suomenkielisen nimen lähde) Laji.fi. Viitattu 17.9.2017.
- ↑ Entognatha Hyönteiset.net keskustelufoorumi
- ↑ Tree of Life Web Project: Hexapoda (englanniksi)