Nykymaailmassa Kirjoviiripyrstö:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Kirjoviiripyrstö on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion aina ammatillisesta merkityksestään sen vaikutuksiin päivittäiseen elämään. Kiehtova historia ja lupaava tulevaisuus Kirjoviiripyrstö on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa tarkastelemme Kirjoviiripyrstö:n tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin ja annamme yleiskatsauksen, joka toimii perustana sen tärkeyden ja mahdollisten seurausten ymmärtämiselle.
Kirjoviiripyrstö | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Kehittyneet luukalat Neopterygii |
Lahko: | Hammaskarppikalat Cyprinodontiformes |
Alalahko: | Aplocheiloidei |
Heimo: | Vanhanmaailmankillit Nothobranchiidae |
Suku: | Aphyosemion |
Laji: | australe |
Kaksiosainen nimi | |
Aphyosemion australe |
|
Katso myös | |
|
Kirjoviiripyrstö (Aphyosemion australe) on Afrikasta kotoisin oleva Nothobranchiidae-heimon hammaskarppikala.
Kirjoviiripyrstö kasvaa noin viisi senttiä pitkäksi. Se on vartaloltaan pitkulainen. Kalasta on erilaisia värimuunnoksia. Koiraalla on tyypillisesti isommat evät ja tummat raidat pitkin evien ulkolaitaa. Naaras on vaatimattomamman värinen kuin koiras.[2]
Kirjoviiripyrstö on kotoisin Länsi-Afrikasta, Ogowejoelta.
Kirjoviiripyrstö on pieni, vilkas ja varsin helppohoitoinen akvaariokala. Se voi kutea kotiakvaariossakin.[3]
Kirjoviiripyrstö on peto ja syö lihapitoista ruokaa, johon voi kuulua myös hiutaleita. Lämpötilaksi suositellaan 20–24 °C, pehmeää ja hiukan hapanta vettä.