Kitakalat
Tässä artikkelissa tutkimme Kitakalat:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Kitakalat on ollut keskustelun ja pohdinnan aiheena monilla aloilla, olipa kyse sitten populaarikulttuurista, politiikasta, tieteestä tai tekniikasta. Kautta historian Kitakalat:llä on ollut merkittävä vaikutus siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja ympäröivään ympäristöön. Tämän artikkelin kautta tarkastelemme yksityiskohtaisesti eri näkökohtia, jotka tekevät Kitakalat:stä niin merkityksellisen ja jatkuvasti kehittyvän aiheen.
| Kitakalat | |
|---|---|
 Idänkitakala (Chauliodus macouni) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Sukasuukalat Stomiiformes |
| Heimo: |
Kitakalat Stomiidae Bleeker, 1859 |
| Alaheimot[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Kitakalat (Stomiidae) on sukasuukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan syvistä vesistä kaikista lämpimistä ja lauhkeista valtameristä.
Lajit ja anatomia
Kitakalojen heimo jaetaan 5:een tai 6:een alaheimoon. Heimoon kuuluu 28 sukua ja lähteestä riippuen 228–292 lajia. Tyypillisiä piirteitä kaikille alaheimojen lajeille ovat hyvin pitkänomainen ruumiinmuoto, suuri pää ja suu, suuret piikkimäiset hampaat, leuan nauhamainen, uloke, jonka päässä on valoelimiä, vatsan valoelimet ja suomuttomuus. Selkäevän pituus ja sijainti vaihtelevat alaheimoittain. Eräillä lajeilla on rasvaevä ja eräiltä puuttuvat rinta- ja vatsaevät. Suurimmillaan kitakalojen heimon lajit saavuttavat noin 50 cm:n pituuden. Väritykseltään heimon kalat ovat tyypillisesti mustia tai tummanruskeita. Eräät lajit ovat hopeanharmaita tai vihertäviä.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
Kitakalalajeja tavataan Atlantista, Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Ne elävät syvissä vesissä aina 4 500 metrin syvyyteen asti. Öisin ne liikkuvat lähempänä pintaa kuin päivisin. Heimon kalat ovat petokaloja, jotka saalistavat planktonäyriäisiä ja suuremmat lajit myös kaloja. Ne houkuttelevat saaliseläimiä luokseen valoelimiensä avulla.[2][3][4]
Lähteet
- ↑ a b Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 210-212. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 04.06.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Family Stomiidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 4.6.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Family Stomiidae (PDF) FAO. (englanniksi)
- ↑ a b Dianne J. Bray: Stomiidae Fishes of Australia. Arkistoitu 11.5.2013. Viitattu 04.06.2013. (englanniksi)