Kleisthenes I -suunnitelma
Tämän päivän artikkelissa perehdymme Kleisthenes I -suunnitelma:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen tutkimme kaikkia tähän aiheeseen liittyviä olennaisia näkökohtia. Sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin, käsittelemme jokaista yksityiskohtaa tarjotaksemme täydellisen ja objektiivisen näkemyksen. Analyyttisen ja kuvailevan lähestymistavan avulla syvennämme Kleisthenes I -suunnitelma:n merkitystä eri yhteyksissä ja korostamme sen merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Kleisthenes I -suunnitelma on kiehtova aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, ja juuri sitä ehdotamme tässä artikkelissa. Liity kanssamme tälle Kleisthenes I -suunnitelma:n löytö- ja inspiraatiomatkalle.
Kleisthenes I -suunnitelma (kreik. Πρόγραμμα Κλεισθένης Ι, Prógramma Kleisthénis I) on Kreikassa 1. syyskuuta 2019 voimaan astunut kuntauudistus, joka tekee muutoksia aiempaan, vuoden 2011 Kallikrates-suunnitelmaan. Uudistuksen seurauksena muun muassa Kreikan kuntien lukumäärä nousi 332:een.
Uudistus on nimetty antiikin Ateenan hallintoa uudistaneen Kleistheneen mukaan.
Uudistukset
Uudistuksen pääkohtia verrattuna Kallikrates-suunnitelmaan ovat:
| Kallikrates-suunnitelmassa | Kleisthenes I -suunnitelmassa | |
|---|---|---|
| Kuntien lukumäärä | 325 | 332 |
| Kuntien rakenne | Kunnat jakautuvat kunnallisyksiköihin (dimotikí enótita), jotka ovat Kallikrates-uudistusta edeltäneitä kuntia, ja nämä edelleen kaupunki- ja kyläyhdyskuntiin (dimotikí/topikí koinótita). | Kunnat jakautuvat yhdyskuntiin (koinótita). |
| Kuntavaalien järjestäminen | Eurovaalien yhteydessä viiden vuoden välein, toukokuun viimeinen sunnuntai. | Neljän vuoden välein, lokakuun toinen sunnuntai. |
| Kuntavaaleissa valittujen virkaanastuminen | 1. syyskuuta | 1. tammikuuta |
| Paikallisten kansanäänestysten järjestäminen | Ei lakia. | Kunnallisten ja alueellisten kansanäänestysten järjestäminen paikallisista asioista on mahdollista. |
| Äänestysikä kuntavaaleissa | 18 | 17 |
Kuntaluokat
Kunnat on jaettu kuuteen luokkaan niiden sijainnin ja väkiluvun mukaan. Luokka määrittää muun muassa kunnalle asetetut tehtävät. Se otetaan huomioon myös kansallisten ja EU-tukirahojen käytössä. Luokat ovat:[1]
| a) | Metropolikeskusten kunnat | Ateenan ja Thessalonikin metropolien ydinkunnat. Ateenan metropolialueella kaikki kunnat seuraavissa alueyksiköissä: Keski-Ateena, Pohjois-Ateena, Etelä-Ateena, Länsi-Ateena ja Pireus. Thessalonikin metropolialueella kunnat Thessaloniki, Ampelókipoi-Meneméni, Kalamariá, Kordelió-Évosmos, Neápoli-Sykiés, Pávlos Melás ja Pylaía-Chortiátis. |
| b) | Suuret mannerkunnat | Kunnat, joiden väkiluku on yli 25 000. |
| c) | Keskikokoiset mannerkunnat | Kunnat, joiden väkiluku on 10 000 ja 25 000 välillä. |
| d) | Pienet manner- ja vuoristokunnat | Kunnat, joiden väkiluku on vähemmän kuin 10 000. |
| e) | Suuret ja keskikokoiset saaristokunnat | Kaikki saaristokunnat, joiden väkiluku on yli 3 500. |
| f) | Pienet saaristokunnat | Kaikki saaristokunnat, joiden väkiluku on 3 500 tai vähemmän. |
Kuntien jakaminen
Uudistuksessa eräät kunnat, joiden todettiin muodostuneen Kallikrates-uudistuksessa liian suuriksi ja vaikeasti hallittaviksi, jaettiin pienemmiksi. Uudistuksen seurauksena Kreikkaan syntyi 12 uutta kuntaa ja viisi vanhaa kuntaa lakkautettiin. Näin kuntien kokonaismäärä kasvoi seitsemällä 325:stä 332:een. Uudistus koski seuraavia kuntia:[2]
| Jaettu kunta | Uudet kunnat |
|---|---|
| Kefaloniá | Argostóli Lixoúri Sámi |
| Korfu | Pohjois-Korfu Keski-Korfu ja Diapontiset saaret Etelä-Korfu |
| Lesbos | Länsi-Lesbos Mytilíni |
| Sámos | Anatolikí Sámos (Itä-Sámos) Dytikí Sámos (Länsi-Sámos) |
| Sérvia-Velventós | Sérvia Velventós |
Lähteet
- ↑ Πρόγραμμα «ΚΛΕΙΣΘΕΝΗΣ Ι»Άρθρο 01 - Κατηγορίες Δήμων Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 31.8.2020.
- ↑ Οργάνωση και Λειτουργία των συνιστώμενων δήμων του άρθρου 154 του Ν.4600/2019 (Α’ 43) Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 31.8.2020.
