Klooriprotikseeni

Tämä artikkeli käsittelee Klooriprotikseeni:n aihetta laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta tavoitteenaan tarjota lukijalle kattava ja syvällinen näkemys tästä asiasta. Erilaisia ​​Klooriprotikseeni:een liittyviä näkökohtia ja näkökulmia analysoidaan ottaen huomioon sen relevanssi nykyisessä kontekstissa ja sen vaikutukset eri aloilla. Tällä matkalla pyrimme tarjoamaan olennaista tietoa, rikastuttavia pohdintoja ja mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja Klooriprotikseeni-ongelman käsittelemiseksi tehokkaasti ja tehokkaasti.

Klooriprotikseeni
Klooriprotikseeni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(3Z)-3-(2-klooritioksanten-9-ylideeni)-N,N-dimetyylipropan-1-amiini
Tunnisteet
CAS-numero 113-59-7
ATC-koodi N05AF03
PubChem CID 667467
DrugBank DB01239
Kemialliset tiedot
Kaava C18H18NClS 
Moolimassa 315,86 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 97,5 °C
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 56.4% (suun kautta otettuna)
67.7% (lihaspistoksena)[1]
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 8–12 tuntia
Ekskreetio ulosteiden ja virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)

Antotapa suun kautta, lihaspistoksena
3D-animaatio klooriprotikseenimolekyylistä.
Truxal 50 mg -lääkepakkaus
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Klooriprotikseeni.

Klooriprotikseeni on tyypillinen antipsykoottinen lääke eli neurolepti, joka kuuluu tioksaaniluokkaan. Se oli luokkansa ensimmäinen syntetisoitu lääkeaine.[2] Lääkkeen toi markkinoille lääkeyhtiö Lundbeck vuonna 1959.[3] Suomessa myyntilupa on klooriprotikseenia sisältävällä lääkevalmisteella Truxal.[4]

Käyttötarkoitus

Klooriprotikseenin pääasiallinen käyttötarkoitus on psykoosien, skitsofrenian ja bipolaarisen mielialahäiriön akuuttien maniavaiheiden hoito.lähde?

Muita käyttötapoja ovat pre-ja postoperatiivinen ahdistuneisuus ja unettomuus, voimakas pahoinvointi / oksentaminen (sairaalassa oleville potilaille), klooriprotikseeni myös lieventää SSRI-lääkkeiden käytön yhteydessä esiintyvää ahdistusta.lähde? Lääke myös lieventää alkoholin ja opioidien käytön jälkeisiä vieroitusoireita.lähde?

Sitä voidaan myös käyttää lieventämään ärtyneisyyttä, aggressiivisuutta ja unettomuutta lapsipotilailla joilla ei esiinny psykoottisia oireita.lähde?

Eräänä erityisindikaationa on myös ankaran kivun adjuvanttihoito, lääke vahvistaa varsinaisten kipulääkkeiden vaikutusta. Lääkettä myydään 15, 25 ja 50 mg:n tabletteina.[5][6]

Lääkeaineen antipsykoottiset ominaisuudet ovat melko lähellä klooripromatsiinia, myös klooriprotikseeni on sangen sedatiivinen.lähde? Erona edelliseen saattaa olla suurempi psykoaktiivinen sekä anksiolyyttinen lääkitysvaikutus, jolla tähdättäneen lieventämään skitsofrenian nk. negatiivioireita.lähde?

Sivuvaikutukset

Klooriprotikseeni aiheuttaa tyypillisten ensimmäisen polven neuroleptien tavoin pahanlaatuisen neuroleptioireyhtymän riskin ohella mahdollisesti ekstrapyramidaalisia oireita ja suun ja limakalvojen kuivumista, sydämentykytysta (takykardiaa) sekä allergisia ihottumia: lääkekuurin aikana olisi suojauduttava auringonvalolta. Sama varotoimi koskee myös klooripromatsiinia. Lähdeteos kuvaa ekstrapyramidaalioireiden vaaran vähäisinä.[7]

Lähteet

  1. ↑ M. Bagli, M. L. Rao, G. Höflich, S. Kasper, M. Langer, U. Barlage: Pharmacokinetics of chlorprothixene after single intravenous and oral administration of three galenic preparations. Arzneimittel-Forschung, 1996-03, nro 3, s. 247–250. PubMed:8901143 ISSN 0004-4172 Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Healy, David: The antidepressant era, s. 182, s. 317. Cambridge: Harvard University Press, 1997. ISBN 0-674-03958-0 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Sneader, Walter: Drug discovery: a history, s. 410, s. 468. New York: Wiley, 2005. ISBN 0-471-89980-1 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N05AF03 Fimea. Viitattu 8.5.2024.
  5. ↑ http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=478&i=LUNDBECK_TRUXAL
  6. ↑ Lääketietokeskus: Pharmaca Fennica – PF2011 (Truxal: s. 590–591)
  7. ↑ Tuomi-Alfering-Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, 1977 Porvoo ISBN 951-0-06936-1 (s. 179)

Aiheesta muualla

Antipsykootit (
)
Butyrofenonijohdokset
Fentiatsiinijohdokset
Muut tyypilliset antipsykootit
Toisen sukupolven antipsykootit
Kolmannen sukupolven antipsykootit