Tässä artikkelissa perehdymme Kodiksami:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme kaikkia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen vaikutuksia eri alueilla ja sen tuomia haasteita. Lisäksi tarkastelemme Kodiksami:n uusimpia trendejä, löytöjä ja virstanpylväitä. Tällä matkalla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Kodiksami:stä rikastuttaaksemme tietoamme ja ymmärrystämme tästä jännittävästä aiheesta.
Kodiksami on Raumalla sijaitseva kylä, joka aikaisemmin kuului Lapin kuntaan. Lapin kirkonkylään on Kodiksamista matkaa noin kahdeksan kilometriä ja Euran Hinnerjoelle noin kuusi kilometriä.[1] Kodiksamin kylä sijaitsee Lapinjoen itäpuolella keskellä laajoja peltoaukeita. Kylän eteläpuolella virtaa Isoniitunoja-niminen Lapijoen sivuhaara. Kodiksamin sekä viereisten Mäentaan, Kuolimaan ja Sukkalan kylien viljelyalueet ovat Rauman laajimmat.[2] Kodiksami on osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokittelemaa Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisemaa, joka ulottuu myös Euran puolelle.[3]
Kodiksamin kylätontti on sijainnut samalla paikalla varhaiskeskiajalta saakka. Asiakirjoissa kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1503. 1800-luvulla asutus levisi myös kylätontin ympäristöön ja 1900-luvun alkupuolella Kodiksamiin syntyi teollisuutta, kuten pajoja ja kutomo. Merkittävintä säilynyttä rakennuskantaa edustavat Salomaan, Utulan, Nokan ja Saari-Uotilan tilojen rakennukset. Jugendtyylinen koulurakennus on vuodelta 1908.[2] Se toimii nykyään paikallisen kyläyhdistyksen ylläpitämänä kylätalona.[4]