Tässä artikkelissa tutkimme Kolmas sektori:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen vuosien varrella. Kolmas sektori on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, ja sen merkitys on säilynyt ajan myötä. Kolmas sektori on jättänyt merkittävän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin aina sen alkuperästä vaikutukseensa nykypäivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa perehdymme eri näkökohtiin, jotka tekevät Kolmas sektori:stä niin merkityksellisen ja mielenkiintoisen aiheen. Tarkastellaan sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri alueilla. Valmistaudu uppoutumaan Kolmas sektori:n jännittävään universumiin!
Primaarisektori
(raaka-aineet)
Sekundaarisektori
(jalostus)
Tertiaarisektori
(palvelut)
Kolmas sektori on yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset tavoitteet. Kolmannen sektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt.
Kolmannen sektorin talous eroaa yksityisestä (yritys)taloudesta siinä, että toimijat eivät tavoittele voittoa. Jos vuotuista voittoa tulee, se sijoitetaan takaisin toimintaan. Verotuskohtelu on myös erilainen kuin yksityisillä yrityksillä.
Kolmannen sektorin organisaatioiden perustana ovat yhteiskunnallinen tai eettinen tavoite ja demokraattisuus (jäsen/ääni-periaate, ei omistajuuteen perustuva äänivalta). Organisaation tavoitteet lausutaan sen säännöissä.
Suomessa kolmannen sektorin pääasiallisia toimijoita ovat yhdistykset. Suomalaisista osuuskunnista suuri osa on siirtynyt pääpiirteiltään yksityiselle sektorille.
Kolmannen sektorin osuus suomalaisten ajankäytöstä ja bruttokansantuotteesta on 3–7 %.lähde?
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |