Kompositapylväsjärjestelmä

Nykymaailmassa Kompositapylväsjärjestelmä:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Kompositapylväsjärjestelmä on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​arkielämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kompositapylväsjärjestelmä:een liittyviä kohokohtia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Sen alkuperästä kehitykseen analysoimme kriittisesti sen vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Valmistaudu uppoutumaan Kompositapylväsjärjestelmä:n kiehtovaan maailmaan ja löydä kaikki tästä aiheesta tiedettävä!

Kompositapylvään kapiteeli.
Kompositapylväitä.

Kompositapylväsjärjestelmä (< lat. composita, ’yhteen liitetty’) on roomalaisessa arkkitehtuurissa kehittynyt pylväsjärjestelmä, joka on yhdistelmä joonialaisesta ja korinttilaisesta pylväsjärjestelmästä.[1][2]

Kompositapylvään kapiteelin eli pylväänpään alaosassa on kaksi kerrosta korinttilaiselle kapiteelille ominaisia akantinlehtiä, ja yläosassa joonialaiselle kapiteelille tyypilliset voluutit ja kyma.[1][2] Pylväänvarret ja baasi eli jalusta ovat muutoin samanlaisia kuin joonialaisessa ja korinttilaisessa tyylissä. Kompositapylväsjärjestelmä on luettu omaksi järjestelmäkseen vasta renessanssiajasta lähtien.[2]

Esimerkkejä

Antiikin aikana

Myöhemmin

Lähteet

  1. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kompositapylväsjärjestelmä”, Antiikin käsikirja, s. 272. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. ↑ a b c Order Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muualla