Konstantia Itävaltalainen on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen tärkeys ja relevanssi on tullut ilmeiseksi ajan myötä, ja siitä on tullut keskustelujen, tutkimuksen ja keskustelun lähtökohta. Tämä artikkeli pyrkii valaisemaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Konstantia Itävaltalainen:een, tarkoituksena tarjota lukijoille laajempi ja kattavampi näkemys tästä aiheesta. Analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen kehitystä vuosien varrella ja sen vaikutusta eri alueilla. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tarjotaksemme kokonaisvaltaisen näkemyksen Konstantia Itävaltalainen:stä ja edistääksemme syvempää ymmärrystä sen merkityksestä nykymaailmassa.
Konstantia Itävaltalainen | |
---|---|
![]() Kuningatar Konstantia Itävaltalainen, Joseph Heintz vanhempi 1604 | |
Puolan kuningatar Liettuan suuriruhtinatar | |
Valtakausi | 1605–1631 |
Syntynyt |
Konstantia Renate Habsburg 24. joulukuuta 1588 Graz, Itävalta |
Kuollut |
10. heinäkuuta 1631 (ikä 42) Varsova, Puola |
Hautapaikka | Wawelin katedraali, Krakova |
Puoliso | Sigismund |
Lapset |
Juhana Juhana II Kasimir Juhana Albert Karl Ferdinand Alexander Anna Konstantia |
Suku | Habsburg |
Isä | Kaarle II (Itävallan arkkiherttua) |
Äiti | Baijerin Maria Anna |
Konstantia Itävaltalainen, Constanz Renate Habsburg (24. joulukuuta 1588 Graz, Itävallan arkkiherttuakunta – 10. heinäkuuta 1631 Varsova, Puola-Liettua) oli Puola-Liettuan kuningatar avioliittonsa kautta kuningas Sigismund III Vaasan kanssa.[1]
Konstantian isä oli Sisä-Itävallan arkkiherttua Kaarle II (1540–1590), joka oli keisari Ferdinand I:n ja Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellonican (1503–1547) nuorin poika. Hänen äitinsä, joka oli myös hänen isänsä sisarentytär, oli Baijerin prinsessa Maria Anna (1551–1608), joka oli Itävallan arkkiherttutar Annan (1528 –1590) ja Baijerin herttua Albrekt V:n (1528–1579) tytär. Konstantia oli Sigismundin edellisen vaimon Anna Itävaltalaisen nuorempi sisar.[2]
Hän oli keisari Ferdinand II:n sisar ja hänellä oli 14 sisarusta, joista kolme kuoli jo pieninä. Arkkiherttuatar Margareeta Itävaltalainen (1584–1611) avioitui Espanjan kuningas Filip III:n kanssa 18. huhtikuuta 1599. Kaksi veljistä ryhtyi kirkon palvelukseen: Leopold V (1586–1632) oli Passaun ruhtinaspiispa ja Kaarle (1590–1624) oli Wrocławin ruhtinaspiispa. Arkkiherttuatar Maria Christina (1574–1621) avioitui vuonna 1595 voivodi Sigismund Bathoryn, Transilvanian ruhtinaan kanssa; Maria Christina hallitsi ruhtinaskuntaa vuosina 1597–1598, he erosivat vuonna 1599. Arkkiherttuatar Maria Magdalena (1589–1631) avioitui vuonna 1608 Cosimo II de' Medicin, Toscanan suurherttuan kanssa.[3]
Konstantia Itävaltalainen avioitui 11. joulukuuta 1605 Puolan kuninkaan ja Liettuan suurherttua Sigismund III Vaasan kanssa, joka oli hänen vanhemman sisarensa Anna Itävaltalaisen leski.
Konstantialla ja Sigismundilla oli seitsemän lasta, joista kaksi kuoli jo pieninä lapsina:
Konstantia Itävaltalainen kuoli 42-vuotiaana infarktiin Varsovassa 10. heinäkuuta 1631.