Kontula (Vuoksela)

Nykymaailmassa Kontula (Vuoksela) on erittäin tärkeä aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua. Kontula (Vuoksela):tä on tutkittu ja analysoitu eri aloilla sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Sen vaikutus yhteiskuntaan, sen kehitys ajan myötä ja rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä ovat asioita, jotka ovat herättäneet uteliaisuutta niin asiantuntijoissa kuin faneissakin. Tässä artikkelissa tutkimme Kontula (Vuoksela):n vaikutusta perusteellisesti, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja eri näkökulmia tähän aiheeseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Kontula (Vuoksela):een liittyviä keskeisiä näkökohtia tarjoamalla täydellisen ja vivahteikkaan näkymän.

Kontula on kylä entisen Vuokselan kunnan itäosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Virallisesti Kontula oli osa Noisniemen kylää, mutta se sijaitsi erillään muusta Noisniemestä ja muodosti oman kyläyhteisönsä, jonka vuoksi se käytännössä katsottiin omaksi kyläkseen. Kontula rajoittui lännessä Kuninkaanristin kylään, etelässä Vuoksen pohjoiseen laskuhaaraan, etelässä ja idässä Räihärannan kylään sekä pohjoisessa Räisälän kunnan Humalaisten kylään[1].

Ennen talvisotaa Kontulassa oli noin 40 taloa[2]. Omaa koulua kylässä ei ollut vaan koulua käytiin läheisen Räihärannan kylän koulussa.

Ennen Vuokselan seurakunnan (1914) ja kunnan (1917) perustamista Kontula kuului Sakkolaan.

Talvisodassa Kontulaa ei vallattu, mutta vuoden 1940 rauhansopimuksen mukaan se oli kuitenkin luovutettava ja väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Jatkosodassa alue vallattiin takaisin vuonna 1941 ja väestö pääsi palaamaan koteihinsa, mutta 1944 oli alue taas luovutettava ja väestö evakuoitava. Nykyisin kylässä on jonkin verran asutusta, mutta se luetaan osaksi Räihärannan kylää.

Lähteet