Korsnäsin kaivos

Nykymaailmassa Korsnäsin kaivos:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Korsnäsin kaivos on saavuttanut merkityksellisen roolin nyky-yhteiskunnassa. Eri näkökulmista ja tieteenaloista Korsnäsin kaivos:tä on tutkittu ja keskusteltu, ja se on tuottanut erilaisia ​​mielipiteitä ja ehdotuksia sen vaikutusten ymmärtämiseksi ja käsittelemiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Korsnäsin kaivos:n merkitystä ja tärkeyttä analysoimalla sen monia puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri alueilla.

Korsnäsin suljettu lyijykaivos vuonna 2021

Korsnäsin lyijykaivos sijaitsi Korsnäsissä Pohjanmaalla noin 40 kilometrin päässä Vaasasta ja se oli toiminnassa 1958–1972. Kaivos tuotti lyijyn ohella myös aparitiittirikastetta, joka sisälsi runsaasti harvinaisia maametalleja. Malmia louhittiin toiminta-aikana 0,87 miljoonaa tonnia. Malmin pitoisuudet olivat 3,56 % lyijyä ja 0,83 % La2O3.

Korsnäsin lyijyhohde-esiintymä löydettiin 1955. Kaivoksen tuotanto alkoi 1958 mutta se oli keskeytyksissä 1962–1964 alhaisen lyijyn hinnan vuoksi.

Korsnäsin kaivos oli Suomen ainoa varsinainen lyijykaivos. Kaivoksen omisti Outokumpu Oy.

Kaivoksen 45 metriä korkea kaivostorni on säilynyt.

Maametallien kysynnän lisäännyttyä kanadalaisen kaivoskonsernin Tasman Metalsin tytäryhtiö Tasmet on hakenut 2010 valtauslupaa 268 hehtaarin alueelle Korsnäsissa. Entinen lyijykaivos kuuluu tähän alueeseen.

Lähteet