Nykymaailmassa Harrströmin kivisilta on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Vuosien edetessä Harrströmin kivisilta:n merkitys ja vaikutus näkyvät yhä selvemmin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Harrströmin kivisilta:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe kaikentyyppisissä tiloissa aina vaikutuksestaan työpaikalla terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän ilmiön ja sen seurausten täydellisen ymmärtämiseksi on ratkaisevan tärkeää analysoida eri näkökulmia ja rohkaista rakentavaa vuoropuhelua Harrströmin kivisilta:n ympärillä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Harrströmin kivisilta:een ja sen vaikutukseen tämän päivän yhteiskuntaan.
Harrstömin kivisilta | |
---|---|
Harrströmin kivisilta. |
|
Ylittää | Harvungån |
Sijainti | Harrström, Korsnäs |
Ylläpitäjä | Väylävirasto |
Siltatyyppi | kivinen palkkisilta |
Pisin jänneväli | 4 m |
Pituus | 26,4 m |
Leveys | 4,7 m |
Alituskorkeus | 1,5 m |
Avattu liikenteelle | 1898 |
Koordinaatit | |
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Harrstömin kivisilta (nimi vuoteen 1983 asti ruots. Åback bro)[1] on kivinen museosilta Harrströmin kylässä Korsnäsissä. Silta on valmistunut vuonna 1898. Tyypiltään se on palkkisilta, ja se on rakennettu graniittisista kivipaasista. Silta on kolmeaukkoinen ja ylittää Harvungån-nimisen pienen joen.[1] Silta sijaitsee Harrströmin kalasataman ja kylän muodostamassa Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvassa kokonaisuudessa.[2] Silta on otettu museosillaksi vuonna 1982.[3]
Harrströmin silta on tehty niin sanottuna kylmämuurina. Suorakaiteen muotoiseksi lohkotut kivet on sovitettu toisiinsa ilman laastia. Sillassa ei näy metallihakoja tai muita kiviä sitovia tukirakenteita.[4] Karkeatekoisen sillan rakentajiksi mainitaan Karl Åberg ja Karl Högbacka.[5] Sillan kannen pituus on 14,6 metriä ja kokonaispituus 26,4 metriä. Sen hyötyleveys on 4,7 metriä ja kokonaisleveys 5,7 metriä. Sillan suurin aukko on 3,7 metriä, suurin jänneväli 4 metriä ja alikulkukorkeus on 1,5 metriä.[6]
Siltapaikka kuuluu historialliseen Pohjanmaan rantatiehen. Vanhan kivisen sillan rinnalle valmistui vuonna 1983 uusi Åback bro, jolloin vanha silta sai nykyisen nimensä ja jäi jalankulun ja pyöräilyn sillaksi.[1]
Etelä-Karjala | |
---|---|
Etelä-Pohjanmaa | |
Etelä-Savo | |
Kainuu | |
Kanta-Häme | |
Keski-Suomi | |
Kymenlaakso | |
Lappi | |
Pirkanmaa | |
Pohjanmaa | |
Pohjois-Karjala | |
Pohjois-Pohjanmaa | |
Pohjois-Savo | |
Päijät-Häme | |
Satakunta | |
Uusimaa | |
Varsinais-Suomi |