Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti aihetta Karjasilta (museosilta), joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja vaikutusta yhteiskunnan eri alueilla. Sen alkuperästä viimeisimpiin trendeihin perehdymme tähän kiehtovaan aiheeseen tarjotaksemme täydellisen ja ajantasaisen kuvan sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tutkimme alan asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä sekä vaikutuksia ja seurauksia, joita Karjasilta (museosilta) voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tämä artikkeli kiinnostaa epäilemättä kaikkia niitä, jotka ovat kiinnostuneita syventämään tietojaan Karjasilta (museosilta):stä ja ymmärtämään sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Karjasilta (käytetään myös nimiä Maantiealikäytävä ”Karjasilta” ja Karjasillan alikulkusilta)[1] on Karjalan radan alikäytävä entisen Joutsenon kunnan alueella Lappeenrannassa. Alikäytävällä tarkoitetaan yleensä rautatiesiltaa, jonka alitse kulkee kevyt-, traktori- tai muu lähiliikenne tai karja.[2] Karjasilta valmistui vuonna 1935. Sillan kohdalla radan alittaa myös pieni oja.[3] Silta kuuluu Väyläviraston museosiltakokoelmaan.[4] Luumäen ja Imatran välillä vuosina 2018–2024 toteutettavan radanparannushankkeen takia[5] sillan päälle rakennettiin uusi silta, ja vanha silta jäi sen alle lähes muuttumattomana.[6]
Karjasillan jänneväli on 4,6 metriä[3], hyödyllinen leveys 5,9 metriä ja sillan kokonaispituus 21 metriä[7]. Sillan alikurkukorkeus on 3,6 metriä.[8]
Karjasillassa on kiviset maatuet. Sillan kansi on yksiaukkoinen teräsbetoninen laatta, jossa on teräspalkkeja.[8] Tätä liittorakenteena toimivaa siltatyyppiä käytettiin vain rautatiesilloissa, sen etuna on pieni rakennekorkeus.[7] Siltaa oli sen valmistumisen jälkeen korotettu noin metrin verran, teräsbetoninen korotus purettiin pois uuden sillan tekemisen yhteydessä.[8]
Karjalan radan parannushankkeeseen kuului Joutsenon ja Imatran välisen yksiraiteisen radan muuttaminen kaksiraiteiseksi, ja siksi sillan kantta piti leventää ja sen kantokykyä lisätä. Museosillan piti kuitenkin säilyä mahdollisimman muuttumattomana, joten vanhan sillan päälle rakennettiin uusi silta. Se on ulokelaattasilta, joka tuettiin porapaaluilla kallioon. Sillan uusi kansi tehtiin vanhan sillan vieressä ja työnnettiin paikoilleen. Museosillan maatuesta jouduttiin työn ajaksi purkamaan kiviä, jotka palautettiin paikoilleen uuden sillan siirron jälkeen.[8] Karjasillan muutostyö valmistui kesällä 2020 yhdessä neljän muun alikäytävän kanssa.[9]
Etelä-Karjala | |
---|---|
Etelä-Pohjanmaa | |
Etelä-Savo | |
Kainuu | |
Kanta-Häme | |
Keski-Suomi | |
Kymenlaakso | |
Lappi | |
Pirkanmaa | |
Pohjanmaa | |
Pohjois-Karjala | |
Pohjois-Pohjanmaa | |
Pohjois-Savo | |
Päijät-Häme | |
Satakunta | |
Uusimaa | |
Varsinais-Suomi |