Aurajoen ratasilta (Aura)

Nykymaailmassa Aurajoen ratasilta (Aura) on tärkeä rooli elämässämme. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Aurajoen ratasilta (Aura) vaikuttaa merkittävästi tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua muihin. Tässä artikkelissa tutkimme Aurajoen ratasilta (Aura):n merkitystä ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Aurajoen ratasilta (Aura) on kiehtova aihe, joka ansaitsee tarkastelun perusteellisesti ymmärtääksemme paremmin sen laajuutta ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.

Aurajoen ratasilta
Silta kuvattuna pohjoisesta.
Silta kuvattuna pohjoisesta.
Raiteita 1
Ylittää Aurajoen
Sijainti Aura
Ylläpitäjä Väylävirasto
Siltatyyppi betoninen holvisilta
Pituus 48 m
Avattu liikenteelle 1924
Koordinaatit 60°38′54.9″N, 022°35′43.4″E
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Tampereelle
 Valkeakoskelle
 Toijalan satamaan
130,4 Tl Toijala (Veturimuseo)
 Riihimäelle
130,2 Lahdensuu
125,6 Sot Sotkia
117,8 Kyl Kylmäkoski
115,1 Tolva
Seututien 284 alitus
112,1 Ur Urjala
107,5 Hns Hanhisuo
103,2 Rat Raitoo
100,7 Kölli
Mk Matku
94,7 Siro
93,1 Savikko
Valtatie 2:n alitus
 Jokioisiin (Museor.)
89,~ Hpm Humppila-Museorautatie
88,9 Hp Humppila
84,9 Rautavuori
78,4 Yä Ypäjä
75,1 Sipilä
73,8 Kaukoniitty
Loimijoki
Seututien 213 alitus
68,8 Lm Loimaa
63,2 Piltola
58,1 Me Mellilä
55,0 Hvt Huovintie
50,4 Kla Kumila
48,6 Savimäki
44,8 Kö Kyrö
39,9 Hevossaari
36,9 Takalisto
Aurajoki (silta)
Seututien 224 ylitys
33,2 Au Aura
30,4 Kar Karviainen
27,9 Käy Käyrä
23,9 Maaniittu
21,0 Leo Lieto
17,1 Rauhakylä
15,6 Mri Maaria
Paattistenjoki
12,8 Paj Paju
10,7 Srm Saramäki
Kantatie 40:n alitus
6,9 Räm Räntämäki
Seututien 222 tasoristeys
5,2 Alf Alfa
 Helsinkiin
Valtatie 9:n alitus
2,8 Tku Turku päärautatieasema
Valtatie 8:n ylitys
0,0 Tus Turku satama
 Uuteenkaupunkiin
Merkkien selitykset
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sillan itäinen maatuki ja holvikaarta.

Aurajoen ratasilta on Turku–Toijala-radan teräsbetoninen holvisilta, joka ylittää Aurajoen Auran kunnassa. Silta valmistui vuonna 1924. Se on yksi rautateiden museosilloista.[1]

Betoni- ja teräsbetonisiltojen rakentaminen alkoi 1890-luvulla, jolloin Suomessa rakennettiin runsaasti rautateitä. Ensimmäiset betonisillat tehtiinkin rautateille. Raudoittamattomia holvirakenteita käytettiin yleensä vain rumpujen rakentamisessa, harvemmin pidemmillä jänneväleillä. Ilmeisesti Suomen ensimmäinen raudoittamaton holvisilta oli silloisen Helsingin satamaradan ylittänyt Mannerheimintien silta, joka valmistui vuonna 1894. Pitäjänmäen asemalle valmistui 1915 vapaalta aukoltaan yhdeksänmetrinen betoniholvisilta. Aurajoen ratasillan vapaa aukko on 26 metriä, ja se on Suomen suurin raudoittamaton betoniholvi. Holvin korkeus on 6,74 metriä, paksuus sen laessa 1,2 metriä ja kannassa kaksi metriä.[2]. Sillan kokonaispituus on 48 metriä.[3]

Lähteet

  1. ↑ ”4.1.7 Museosillat”, Liikenneviraston sillat 1.1.2016, s. 122. Helsinki: Liikennevirasto, 2016. ISBN 978-952-317-285-2 Verkkojulkaisu (PDF) Viitattu 30.5.2021. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia, s. 288–289. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6
  3. ↑ Rautatiesillat: Aurajoen ratasilta, Turku (Nimekkeestä huolimatta kyse on Aurassa sijaitsevasta sillasta) Aikamatkalla Suomessa: liikenneväylien tarina. 2017. Väylävirasto. Viitattu 30.5.2021.

Aiheesta muualla

Suomen museotiet, tieliikenteen museosillat ja rautateiden museosillat
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Huom! Savukosken silta on Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla.