Riihimäki–Tampere-rata

Nykymaailmassa Riihimäki–Tampere-rata on aihe, josta on tullut ajankohtainen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan Riihimäki–Tampere-rata:stä on tullut olennainen tekijä, joka on otettava huomioon nykyään. Vuosien varrella Riihimäki–Tampere-rata on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja erilaisia ​​näkemyksiä, jotka ovat leimanneet tapaa, jolla koemme sen ja suhtaudumme siihen. Tässä artikkelissa tutkimme Riihimäki–Tampere-rata:n eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan sekä analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.

Riihimäki–Tampere
Perustiedot
Reitti Riihimäki–Tampere
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tekniset tiedot
Pituus 116 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys kyllä
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 200 km/h
 • tavaraliikenteessä 120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Riihimäki–(Tampere)[1]
Ohjauskeskus Tampere
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan

Riihimäki–Tampere-rata on Suomen rataverkkoon kuuluva päärataosuus Riihimäeltä Hämeenlinnan ja Toijalan kautta Tampereelle. Rataosan pituus on noin 116 kilometriä, se on kauko-ohjattua ja sähköistettyä kaksiraiteista rataa, joka on varustettu junien automaattisella kulunvalvonnalla (JKV). Rataosalla suurin sallittu nopeus on henkilöjunille 200 km/h ja tavarajunille 120 km/h. Rataosan ainoa tasoristeys sijaitsee Hämeenlinnan Sairiossa.

Onnettomuudet rataosalla

Lähteet

  1. F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.

Aiheesta muualla