Ryttylän rautatieasema

Tässä artikkelissa perehdymme vaikutukseen, joka Ryttylän rautatieasema:llä on ollut nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan ​​lähtien Ryttylän rautatieasema on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja herättänyt laajaa kiinnostusta eri tutkimusaloilla. Vuosien varrella Ryttylän rautatieasema on saanut erityisen merkityksen ja merkityksen, ja se on vaikuttanut tapaan, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Ryttylän rautatieasema:n monia puolia, sen kehitystä ajan myötä ja sen roolia nykyisen todellisuutemme muokkaamisessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota panoraama ja rikastuttava näkemys Ryttylän rautatieasema:stä, jonka tarkoituksena on edistää sen merkityksen parempaa ymmärtämistä ja arvostusta nykyisessä tilanteessa.

Ryttylä
Perustiedot
Lyhenne Ry
Rataosa Riihimäki–Tampere
Sijainti 60°49′3″N, 024°45′27″E
Osoite Mäkitie 4, 12310 Ryttylä
Kunta Hausjärvi
Etäisyydet Riihimäki 9,3 km
Turenki 13,1 km
Liikenne
Käyttäjiä 31 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Lähijunat D R
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 171 m; 173 m [2]
Pinnoite Asfaltti
Laiturikatokset Puiset, 1 kpl / laituri
Laiturinäytöt 2 kpl [2], 1 kpl / laituri
Asemarakennus
Tyyppi seisake
Lipunmyynti kyllä
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta

Ryttylän rautatieasema (lyh. Ry) on rautatieliikennepaikka Ryttylän taajamassa Hausjärven kunnassa. Liikennepaikalla on kaksi laituriraidetta sekä pistoraide.

Asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Tampereelle jatkavat R-junat ja Hämeenlinnaan jatkavat D-junat. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Tampereelle tai Hämeenlinnaan raiteelta 2.[3]

Vuonna 1861 tehtiin päätös Ryttylän pysäkin rakentamisesta. Pysäkin perustukset rakennettiin vuonna 1863, ja eräs vanha rakennus siirrettiin paikalle asemaksi. Tämä kyseinen asema on myöhemmin purettu. Nykyinen asemarakennus on ilmeisesti Knut Nylanderin suunnittelema rakennus. Rakennuksen piirustukset vahvistettiin senaatissa 3.5.1876 ja se toimi alkuaan asuinrakennuksena.[4] Entinen asemarakennus on nykyisin yksityisasuntona.

Lähteet

  • Valanto Sirkka: Suomen Rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto - Rakennushistorian osasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6

Viitteet

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) Viitattu 21.6.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 28 (37) & LIITE 12 / 4 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) Viitattu 21.6.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Ry-18J-700x1000.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Valanto 1982: s.28.