Jokelan rautatieasema
Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Jokelan rautatieasema, aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Jokelan rautatieasema on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla, niin akateemisella, yhteiskunnallisella, poliittisella kuin kulttuurisellakin tasolla. Ilmestymisestään lähtien Jokelan rautatieasema on herättänyt suurta kiinnostusta sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksesta elämäämme. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Jokelan rautatieasema:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
| Jokela | |
|---|---|
 |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Jk |
| Rataosa | Helsinki–Riihimäki |
| Ratakilometri | 39 km |
| Sijainti | |
| Osoite | Asemanraitti, 05400 Jokela |
| Kunta | Tuusula |
| Vyöhyke | D |
| Valtio | Suomi |
| Etäisyydet |
Saunakallio 9 km Hyvinkää 10,9 km |
| Liikenne | |
| Käyttäjiä | 1 876 (arkivrk 2014) [1] |
| Liikennöitsijä(t) | VR Group |
| Lähijunat | T R |
| Linja-autot | 965(K), 966, 967(K) |
| Pysäköinti | 300 pyöräpaikkaa, 260 autopaikkaa |
| Matkustajalaituri(t) | |
| Korkeus | 55 cm (Väyläviraston standardi) |
| Lyhin ja pisin pituus | 320 m; 338 m[2] |
| Pinnoite | asvaltti |
| Laiturikatokset |
Metallinen, lasiseinät, 1 kpl itäisellä laiturilla Asemarakennuksella oma katos läntisen laiturin yhteydessä |
| Laiturinäytöt | 4 kpl, 2 näyttöä raiteelle 1 ja 1 raiteille 2 ja 3. |
| Asemarakennus | |
| Tyyppi | Asema |
| Suunnittelija | Knut Nylander |
| Materiaali | puu |
| Rakennettu | 1875 |
| Lipunmyynti | VR:n ja HSL:n automaatti |
| Ratapiha | |
| Raiteisto | 3 laituriraidetta |
|
|
|
Jokelan rautatieasema (ruots. Jokela järnvägsstation, lyh. Jk, ratakm 47,937) on matkustajaliikenteen rautatieliikennepaikka Tuusulassa, Jokelan taajamassa. Asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen R- ja T-junat, kaukojunia ei asemalla pysähdy. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäen suuntaan raiteelta 2.[3] Vuodesta 2016 alkaen osa R-junista on jatkanut Riihimäeltä Tampereelle, mikä mahdollisti jokelalaisille suoran junayhteyden myös aina Tampereelle asti.[4] Raide 3 ei ole käytössä muuten kuin poikkeustapauksissa
Historia
Jokelan asema avattiin ensin pysäkkinä, mutta se korotettiin asemaksi vuonna 1874 tiilitehtaan perustamisen myötä. Rautatien alkuaikoina matka-ajat olivat pitkiä, Helsinkiin matka-aika oli yli kaksi tuntia. Rautatiellä on ollut keskeinen merkitys Jokelan teollisuuden ja väestön kasvulle.[5] Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus valmistui seuraavana vuonna, ja sitä laajennettiin Bruno Granholmin suunnittelemalla poikkipäädyllä vuonna 1903.[6] Aseman sisäosat on kauttaaltaan uusittu. Aseman ulkoasussa ikkunoita on muutettu ja kuistin kaide poistettu.[7] Asema-alueeseen kuuluu asemarakennuksen lisäksi asemapäällikön talo ja radan toisella puolella sijaitseva rautatieläisten asuintalo. Jokelassa toimi parhaimmillaan useita tehtaita, joiden myötä tavaraliikenne oli vilkasta. Tavaraliikenteen tarpeita varten raiteiden molemmille puolille rakennettiin makasiinirakennuksia. Tehtaiden hiljennyttyä tavaraliikenne päättyi ja makasiineja purettiin.[5]
Vuonna 1993 Jokelan aseman miehitys päättyi, kun aseman liikenteenohjaus muuttui kauko-ohjatuksi. Vuonna 1995 asemarakennus siirtyi VR:n omistukseen.[6] Aseman lipunmyynti lakkautettiin kesäkuussa 2011 paikallisten vastustuksesta huolimatta. Asemalla on kuitenkin lipunmyynti lippuautomaatin muodossa.[8] Vanhassa asemarakennuksessa on sittemmin toiminut ainakin kahvila.[5] VR ilmoitti vuonna 2023 aikeistaan myydä monen muun asemarakennuksen ohella Jokelan aseman. Mediassa haastatellun Kuntaliiton asiantuntijan mukaan rakennuksen kehittäminen on kuitenkin haastavaa, sillä se ei sovellu asuinkäyttöön eikä siihen ole onnistuttu saamaan yrityksistä huolimatta kannattavaa liiketoimintaa.[9]
Jokelan ratapihan pohjoispäässä sattui 21.huhtikuuta 1996 onnettomuus. Onnettomuudessa Oulusta Helsinkiin matkalla ollut pikajuna ajoi sumussa liian kovaa nopeutta ja juna suistui raiteilta. Onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä ja loukkaantui 75. Onnettomuus oli tapahtumahetkellä pahin rauhanaikana sattunut junaonnettomuus.[10]
Lähteet
- Iltanen, Jussi: ”4. Päärata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
- Valanto Sirkka: Suomen Rautatieasemat vuosina 1857–1920. Museovirasto – Rakennushistorian osasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6
Viitteet
- ↑ http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_lahiliikenteen_uudet_web.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Verkkoselostus 2012 (s. 73 ja 132) 10.12.2010. Liikennevirasto. Viitattu 21.8.2011.
- ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Jokela_syksy17.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ VR: Muutoksia lähiliikenteessä - VR www.vr.fi. Viitattu 23.4.2017.
- ↑ a b c Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ a b Iltanen 2009: s. 60
- ↑ Valanto 1982: s. 28.
- ↑ Kansanliike vaatii Jokelan aseman lipunmyynnin paluuta Keski-Uusimaa. 18.6.2011. Arkistoitu 25.6.2011. Viitattu 21.8.2011.
- ↑ Petri Seppä: VR myy ”Suomen kauneimman aseman” ja 24 muuta – katso kuvat Ilta-Sanomat. 17.5.2023. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ Ylinopeus ei ollut Jokelan junaturman ainoa syy yle.fi. 15.2.2007. Viitattu 23.10.2024.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokelan rautatieasema Wikimedia Commonsissa
- Aseman tiedot – VR (Arkistoitu – Internet Archive)
g.svg){kind=small}
f.svg){kind=small}
