Tässä artikkelissa tutkimme Takojan seisake:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tämä konsepti sisältää. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Takojan seisake on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnan eri alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Takojan seisake:n vaikutusta kulttuuriin, tieteeseen, politiikkaan ja moniin muihin jokapäiväisen elämän näkökohtiin. Lisäksi opimme eri näkökulmista ja mielipiteistä, joita Takojan seisake:stä on olemassa, sekä sen ajan myötä herättämiä kiistoja. Lyhyesti sanottuna tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Takojan seisake:stä, jonka tarkoituksena on syventää sen ymmärrystä ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Takoja | |
---|---|
Perustiedot | |
Lyhenne | Tak |
Rataosa | Helsinki–Riihimäki |
Osoite | 05400 Jokela |
Kunta | Tuusula |
Etäisyydet |
Jokela 1,8 km Palopuro 3,1 km |
Avattu | 1. kesäkuuta 1948[1] |
Lakkautettu | 12. elokuuta 1996 |
Liikenne | |
Liikennöitsijä(t) | Valtionrautatiet ja VR-Yhtymä |
Lähijunat | H T |
Matkustajalaituri(t) | |
Korkeus | 265 mm |
Pinnoite | hiekka ja sora |
Ratapiha | |
Raiteisto | 2 laituriraidetta |
|
Takojan seisake (lyh. Tak) on entinen rautatieliikennepaikka Tuusulan kunnan ja Hyvinkään kaupungin rajalla Takojan asuinalueella noin kaksi kilometriä pohjoiseen Jokelan asemalta. Seisake avattiin vuonna 1948 taajama-asutuksen levittyä pohjoiseen pitkin radanvartta Jokelan asemanseudulta. Matkustajamäärät olivat laskeneet vähäisiksi 1990-luvulle tultaessa, keskimäärin Takojalta nousi junaan tai jäi junasta 0-2 matkustajaa per juna. Lisäksi H-junan runsas pysähdysten määrä ja siitä aiheutunut hitaus hankaloitti liikenteenhoitoa.[2]. Asukkaiden vastustuksesta huolimatta seisake lakkautettiin Monnin ja Palopuron kanssa samana päivänä elokuussa 1996.