Nykyään Hanhisuon rautatieasema on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Hanhisuon rautatieasema on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina, koska se vaikuttaa elämäämme. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Hanhisuon rautatieasema on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoissa kuin uteliaissakin, ja sen vaikutus näkyy yhä selvemmin jokapäiväisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme täysin Hanhisuon rautatieasema:tä ja kaikkia sen vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaamme.
Hanhisuon rautatieasema | |
---|---|
![]() |
|
Perustiedot | |
Lyhenne | Hns |
Rataosa | Turku–Toijala |
Kunta | Urjala |
Etäisyydet |
Turku noin 100 km Toijala noin 30 km |
Avattu | 1931 |
Lakkautettu |
3. kesäkuuta 1984 henkilöliikenne 29. toukokuuta 1983 |
Asemarakennus | |
Tyyppi | Hirsirakenteinen asemarakennus |
Rakennettu | 1931[1] |
Purettu | 1987[1] |
Lipunmyynti | ei |
|
Hanhisuon rautatieasema (lyh. Hns) oli laiturivaihdetasoinen liikennepaikka Urjalassa noin 23 km Toijalasta, Toijalan ja Turun välisellä rataosalla. Siellä on ollut Hanhisuo Oy:n polttoturve- ja turvepehkutehdas.[2] Liikennepaikka sijaitsi Urjalan kunnassa Hanhisuon kulmakunnalla.
Vuonna 1931 avattu Hanhisuon pysäkki sijoitettiin alkujaan tiettömän taipaleen taakse. Hanhisuolta nostettiin turvetta, joka kuljetettiin asemalle kapearaiteista turverataa pitkin. Radalla oli koekäytössä veturi, mutta pääosa kuljetuksista hoidettiin hevosvetoisesti. Turverata poistettiin käytöstä 1960-luvulla. Turvetehtaan toiminta-aikana liikennepaikka korotettiin pysäkiksi, mutta vuonna 1940 se alennettiin laiturivaihteeksi ja vuonna 1967 miehittämättömäksi seisakevaihteeksi. Tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1976 ja henkilöliikenne vuonna 1983. Liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1984 ja asemarakennus purettiin vuonna 1987.[3]