Nykymaailmassa Korven jätinkirkko:stä on tullut erittäin tärkeä aihe miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Kiinnostus Korven jätinkirkko:tä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, koska sillä on suora vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Olipa kyse sosiaalisesta, poliittisesta, taloudellisesta tai henkilökohtaisesta tasolla, Korven jätinkirkko on kiinnittänyt asiantuntijoiden, johtajien ja tavallisten kansalaisten huomion. On selvää, että Korven jätinkirkko on synnyttänyt intensiivistä ja intohimoista keskustelua, jossa on jakautunut mielipiteitä ja tiukkoja kantoja. Tässä artikkelissa tutkimme Korven jätinkirkko:n aihetta perusteellisesti analysoimalla erilaisia näkökulmia, tutkimuksia ja todistuksia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
Korven jätinkirkko | |
---|---|
Sijainti | |
![]() ![]() Korven jätinkirkko |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Suomi |
Paikkakunta | Kannus |
Historia | |
Tyyppi | Jätinkirkko |
Ajanjakso | kivikausi |
Korkeus | 55 [1] m |
Pinta-ala | 780 (29×27) m² |
Korven jätinkirkko on Keski-Pohjanmaalla Kannuksen Märsylässä sijaitseva mahdollinen jätinkirkko.[1][2]
Jätinkirkko sijaitsee Märsylän peltoaukean metsäsaarekkeessa Mäntylän ja Huhtalan talojen koillispuolella. Yhdystielle 18053 on matkaa 300 metriä, mutta saarekeelle pääsee pihojen läpi peltotietä pitkin. Metsäalueella laidunnetaan ylämaan karjaa. Mäki on loivapiirteinen ja se on laeltaan tasainen.[1][2]
Jätinkirkko sijaitsee mäen eteläreunalla ja sen muodostaa matala kivivalli, jonka ulkomitat ovat 29 metriä pitkä ja 27 metriä leveä. Pitkän sivun suunta on pohjoisluoteesta eteläkaakkoon.[1]
Mäellä on jätinkirkon lisäksi kaksi matalaa kiviröykkiötä. Niiden halkaisijat ovat 4,5 metriä ja 6,0 metriä. Mäen etelälaidalla on pieniä paianteita, jotka voivat olla asuinpainanteita.[1]
Alueen Lidar-keilauksen korkokuvasta tunnistettu muinaisjäänös on tarkastettu vain kerran Petro Pesosen toimesta vuonna 2016.[1]