Nykyään Kotkan ortodoksinen seurakunta on aihe kaikkien huulilla. Kotkan ortodoksinen seurakunta:stä on tullut tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde joko historiallisen merkityksensä, yhteiskuntavaikutuksensa tai nykymaailmassa vallitsevan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme tätä aihetta perusteellisesti eri näkökulmista analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia eri alueilla. Lisäksi yritämme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen Kotkan ortodoksinen seurakunta:stä, jossa käsitellään sekä sen myönteisiä että negatiivisia puolia. Kotkan ortodoksinen seurakunta on epäilemättä kiehtova aihe, joka herättää uteliaisuutta monissa, ja olemme varmoja, että tässä esittelemämme tiedot kiinnostavat lukijoitamme suuresti.
Kotkan ortodoksinen seurakunta | |
---|---|
Suuntautuminen | ortodoksisuus |
Kirkkokunta | Suomen ortodoksinen kirkko |
Hiippakunta | Helsingin hiippakunta |
Perustettu | 1700-luvun lopussa |
Lakkautettu | 2021 |
Liitettiin | Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta |
kirkkoherra | Timo Tynkkynen (vt.) |
Pääkirkko | Pyhän Nikolaoksen kirkko |
Jäseniä | 1 033 (31.12.2019)[1] |
Kotkan ortodoksinen seurakunta oli Kotkan kaupungin ympäristössä toimiva ortodoksinen seurakunta. Kotkan lisäksi siihen kuuluivat Pyhtää, Loviisa, Myrskylä ja Lapinjärvi.[2] Seurakunta liitettiin osaksi Kaakkois-Suomen ortodoksista seurakuntaa vuonna 2021.[3]
Seurakunnan pääkirkko oli Kotkassa sijaitseva Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka on rakennettu 1799–1801. Kirkon arkkitehteina olivat Jacov Perrin ja Miller. Se edustaa klassista palladistista tyylisuuntausta.[4] Seurakunnalla on Loviisassa Pyhän Jumalansynnyttäjän Kasanilaisen ikonin kirkko[5], joka on sijainnut Loviisassa vuodesta 1836 lähtien. Lisäksi seurakunnalla on tsasouna Kotkassa Metsolassa hautausmaalla ja Loviisassa kappeli hautausmaalla.