Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kuningaslohi, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Kuningaslohi:tä on analysoitu eri näkökulmista, mikä on synnyttänyt erilaisia keskusteluja ja ristiriitaisia mielipiteitä. Kautta historian Kuningaslohi on ollut tärkeä rooli eri yhteyksissä, mikä on johtanut sen syvälliseen tutkimukseen. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan globaalin ja päivitetyn näkemyksen Kuningaslohi:stä, jossa käsitellään sen alkuperää, kehitystä ja sen nykyistä vaikutusta. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisemmän käsityksen Kuningaslohi:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.
Kuningaslohi | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Lohikalat Salmoniformes |
Heimo: | Lohet Salmonidae |
Suku: | Tyynenmerenlohet Oncorhynchus |
Laji: | tshawytscha |
Kaksiosainen nimi | |
Oncorhynchus tshawytscha |
|
Katso myös | |
Kuningaslohi (Oncorhynchus tshawytscha) on tyynenmerenlohten sukuun kuuluva suuri kala. Se voi kasvaa puolitoistametriseksi ja 45–50-kiloiseksi. Kuningaslohen alkuperäistä asuinaluetta on pohjoinen Tyynimeri Japanista ja Koreasta aina Kaliforniaan asti. Nykyään kuningaslohta elää istutettuna eri puolilla maailmaa mm. Uudessa-Seelannissa.
Kuningaslohta on yritetty kotiuttaa myös Eurooppaan, aina tuloksetta. Suomessa istutuksia tehtiin vuosina 1935–1937 Kokemäenjokeen, Oulujokeen, Höytiäiseen ja eräisiin Pohjanmaan pienempiin jokiin. Luonnollinen lisääntyminen ei koskaan käynnistynyt.