Kunnanvaakuna on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion vuosien varrella. Sen vaikutus yhteiskuntaan on ollut merkittävä ja herättänyt jatkuvaa keskustelua eri alueilla. Perustamisestaan lähtien Kunnanvaakuna on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, akateemikoissa, harrastajissa ja suuressa yleisössä, jotka ovat pyrkineet ymmärtämään sen vaikutuksia ja vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Kunnanvaakuna:een ja analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä sen merkitystä nykyajan kontekstissa.
Kunnanvaakuna on kuntaa symboloiva vaakuna.
Aikaisemmin Suomen kunnista vain kaupungeilla oli vaakunat. Vuonna 1949 säädetyllä lailla säädettiin muillekin kunnille (kauppaloille ja maalaiskunnille) oikeus hankkia itselleen virallinen vaakuna. Kauppaloista Salo oli hankkinut itselleen jo aiemmin vaakunan, mutta sitä ei hyväksytty virallisesti, koska katsottiin, ettei kauppaloille kuulu vaakunaa. Maalaiskunnista vaakunaa oli aikaisemmin käyttänyt Petsamo. Sen epävirallisena vaakunana oli vaakuna, joka oli ollut Petsamon läänin vaakunana mutta jäänyt virallisesta käytöstä, kun Petsamon lääni lakkautettiin ja liitettiin Oulun lääniin.
Lähes kaikilla Suomen alueluovutuksen jälkeisen ajan kunnilla on ollut vaakuna.