Nykymaailmassa Kunnialegioona edustaa kasvavaa mielenkiintoa kaikilla yhteiskunnan aloilla. Teknologian kehittyessä ja globalisaation selkeytyessä Kunnialegioona:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka koskee kaikenikäisiä, sukupuolisia ja kansallisuuksia. Taloudellisista vaikutuksistaan politiikkaan ja kulttuuriin Kunnialegioona on osoittautunut monitahoiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvempää huomiota ja analysointia. Tässä artikkelissa tutkimme Kunnialegioona:n eri näkökulmia ja keskustelemme sen merkityksestä nykymaailmassa.
Kunnialegioona (ransk. L'ordre national de la Légion d'honneur) (RanskKL) on Ranskan korkein kunniaritarikunta. Sen tunnuslause on Honneur et Patrie, (suom. Kunnia ja Isänmaa). Nauhan tunnusväri on punainen.
Kunnialegioonan perustettiin vuonna 1802 ensimmäisen konsuli Napoleonin käskystä. Hän halusi luoda kunnianosoituksen kenelle tahansa vapautta ja tasa-arvoa kannattavalle syntyperästä riippumatta.[1]
Ritarikunta jakaantuu viiteen luokkaan:[2]
Kunnialegioonan varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä vain Ranskan kansalaiset, jotka yleensä saavat ensiksi nimityksen ritariksi. Ulkomaalaisille Kunnialegioonan kunniamerkkejä voidaan jakaa erityisenä tunnustuksena myös suoraan ylemmissä luokissa.
Ritarikunnan suurmestari on Ranskan tasavallan presidentti[3], joka myöntää kaikki ritarikunnan kunniamerkit ministerien ehdotusten perusteella. Myöntämisperusteena on sotilas- tai siviiliansiot Ranskan hyväksi tehdyssä työssä.