Kuolleisuus
Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Kuolleisuus, joka on ollut vuosien ajan tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena useilla eri aloilla. Kuolleisuus on aihe, joka on herättänyt kiistoja ja keskustelua, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen ja tyhjentävän analyysin avulla tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on ehdotettu Kuolleisuus:lle, jotta saadaan kattava ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Samoin tutkitaan Kuolleisuus:n vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä sekä mahdollisia tapoja käsitellä ja ratkaista sen aiheuttamat haasteet. Pyrimme kriittisen pohdinnan ja tiukan analyysin avulla edistämään Kuolleisuus:n ymmärtämistä ja tuntemusta, tarkoituksena rikastuttaa keskustelua ja edistää rikastuttavaa ja rakentavaa näkemystä tästä aiheesta.
Kuolleisuus on väestön mittaluku, joka ilmoittaa vuoden aikana kuolleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohden. Kun kuolleisuus ja syntyvyys vähennetään keskenään, jää jäljelle väestönkasvua osoittava luku (ilman nettomaahanmuuttoa). Kuolleisuus voidaan ilmoittaa numeromääräisenä tai promilleina. Jos kuolleisuus on 9,5 tuhatta asukasta kohden eli 9,5/1 000 as. (9,5 ‰), 100 000 ihmisen väestössä se tarkoittaisi 950 kuollutta.
Usein ollaan kiinnostuneita rajatummista populaatioista, jolloin puhutaan esimerkiksi äitiyskuolleisuudesta, perinataalisesta kuolleisuudesta, imeväiskuolleisuudesta, lapsikuolleisuudesta tai vakioidusta kuolleisuusluvusta.
Kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä
Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että pienituloisuuteen liittyy keskimäärin kaksi vuotta muuta väestöä varhaisempi kuolema, joka ei selity eroina diabeteksen ja verenpainetaudin esiintyvyydessä eikä myöskään tupakointiin, ylipainoisuuteen tai alkoholinkulutukseen liittyvillä eroilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1,7 miljoonaa henkeä seitsemästä korkean elintason maasta.[1] Havaittu ylikuolleisuus näyttäisi selittyvän suureksi osaksi sillä, että suurempituloiset nukkuvat pidempään ja sikeämmin[2].
Kansainvälinen tutkimusryhmä havaitsi vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessaan, että runsaasti negatiivisia tunteita kuten surullisuutta tai yksinäisyyttä kokeneet elivät keskimäärin 1,65 vuotta muita lyhyemmän elämän. Maksa- tai keuhkosairaus lyhensi elinikää vain 1,5 vuodella.[3]
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ Low socioeconomic status as significant a risk factor for mortality as diabetes, high blood pressure, obesity www.healio.com. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Sleep Gap Increases Premature Death Risk in Low Income Communities www.colorlines.com. 9.8.2021. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Fedor Galkin, Kirill Kochetov, Diana Koldasbayeva, Manuel Faria, Helene H. Fung, Amber X. Chen: Psychological factors substantially contribute to biological aging: evidence from the aging rate in Chinese older adults. Aging, 27.9.2022, 14. vsk, nro 18, s. 7206–7222. PubMed:36170009 doi:10.18632/aging.204264 ISSN 1945-4589 Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
