Tässä artikkelissa tutkimme Kvanttipistenäyttö:tä ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Kvanttipistenäyttö on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo pitkään, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen useilla alueilla. Erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat ilmaantuneet Kvanttipistenäyttö:n ympärillä, sekä sen kehitystä ajan myötä analysoidaan. Lisäksi käsitellään seurauksia, joita Kvanttipistenäyttö:llä voi olla eri yhteyksissä, jokapäiväisestä elämästä globaalille tasolle. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan analyysin Kvanttipistenäyttö:stä ja sen vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueisiin tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä laajasta ja merkittävästä aiheesta.
Kvanttipistenäyttö (QLED, engl. Quantum-dot Light-Emitting Diode) on näyttölaite, jonka kuva tuotetaan kvanttipisteiden avulla. Ne ovat pieniä muutaman nanometrin kokoisia puolijohdeosasia, joilla on kvanttimekaanisia sähköisiä ja optisia ominaisuuksia, jotka poikkeavat suurempien puolijohdeosasten ominaisuuksista. Kvanttipisteiden etuna on erittäin hyvä kuvan laatu. Marraskuussa 2014 ainoa kvanttipistenäyttöjen valmistaja oli Sony. 2015 Philips toi markkinoille ensimmäisen kvanttipistenäytöllisen tietokonenäytön Philips 276E6ADS. [1][2][3][4] Kvanttipisteiden idea on ollut kyky absorboida valoa ja heijastaa tietyllä taajuudella, jolloin ei tarvita erilaisia värisuodattimia kuten perinteisissä OLED- ja LCD-näytöissä. QDEL-näytössä pisteet toimivat valonlähteenä.[5]
QDEL (engl. quantum dot electroluminescent, myös nimellä NanoLED) eroaa QLEDistä siten, ettei se tarvitse taustavaloa, vaan pisteet ovat valonlähde. QDEL-näyttöjen ennakoidaan pystyvän laajempaan väriskaalaan kuin QD-OLED-näytöt (engl. quantum dot OLED). QDEL tunnettiin myös nimellä QLED ennen kuin Samsung otti termin käyttöön. Muissa yhteyksissä QDEL:iin viitataan termeillä QD-EL, QD-LED tai EL-QD. Valmistaja Nanosys tähtää kaupalliseen saatavuuteen vuonna 2026. Tekniikka tarvitsee vähemmän osia ja kerroksia kuin OLED, jonka myötä hinnat olisivat alhaisemmat ja elinikä pidempi.[6] Sharpin ja Nanosysin prototyyppi on kehittynyt asteelle, jossa valmistusta ei enää tarvitse tehdä tyhjiössä, joka helpottaa valmistuskustannuksissa.[7]