Näyttölaite
Tässä artikkelissa tutkimme Näyttölaite-aihetta eri näkökulmista ja näkökulmista, jotta voimme tarjota lukijalle kattavan ja täydellisen näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta. Analysoimme sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sekä sen vaikutuksia maailmanlaajuisesti. Kattavan analyysin avulla yritämme selvittää sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tarjoamalla asiaankuuluvaa dataa ja tieteellistä näyttöä, jotka tukevat väitteitämme. Samoin luotamme alan asiantuntijoiden mielipiteisiin rikastaaksemme keskustelua ja tarjotaksemme laajan ja rikastuttavan näkemyksen Näyttölaite:stä. Lue lisää syvemmälle tähän kiehtovaan aiheeseen!
.jpg)
Teknisissä laitteissa näyttölaitteilla eli näytöillä esitetään visuaalisesti tietoja ja kuvia. Näytöt voidaan lajitella muun muassa käyttökohteen tai käytetyn tekniikan mukaan.
- Tietokonenäyttö, tietokoneen oheislaite
- Televisio
- Oskilloskooppi/tutkanäyttö
- Projektori
- Heijastusnäyttö
- Numeronäyttö ja tekstinäyttö digitaalisissa kelloissa, elektroniikkalaitteissa, autoissa
- Osoitinnäyttö kelloissa ja mittareissa (kierroslukumittari, nopeusmittari, lämpömittari jne)
Näyttöjä toteutetaan monilla eri tekniikoilla, mm. seuraavilla:
- LED-näyttö ja OLED-näyttö (OLED, AMOLED)
- Tyhjiöfluoresenssinäyttö (VFD)
- Elektroluminesenssinäyttö
- Plasmapaneelinäyttö
- Nestekidenäyttö (LCD)
- DLP
- Kuvaputkinäyttö (CRT-näyttö)
- Mekaaninen viisari
- Hehkulankaan perustuva näyttö
- Nixie-putki, kylmäkatodinäyttö
- Sähköpaperi (E Ink)
- Kvanttipistenäyttö (QLED)
Muita kehityksen alla olevia tekniikoita ovat muun muassa Laser-näyttö.[1]
Lähteet
- ↑ Mitsubishi laser TV unveiled engadget.com. 8.1.2008. Viitattu 29.8.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Näyttölaite Wikimedia Commonsissa
