Kyhmypapukaijakala

Tässä artikkelissa tutkimme Kyhmypapukaijakala:n eri puolia tavoitteena tarjota lukijalle täydellinen ja yksityiskohtainen analyysi tästä aiheesta. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sen vaikutuksen kautta yhteiskunnan eri osa-alueisiin, uppoudumme matkaan, jolla käsittelemme sen monia puolia. Yhdistämällä historiallista dataa, ajankohtaisia ​​teorioita ja konkreettisia esimerkkejä pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen, joka mahdollistaa perusteellisen ymmärryksen Kyhmypapukaijakala:n merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyseessä henkilö, käsite, päivämäärä tai mikä tahansa muu kiinnostava elementti, tavoitteenamme on tarjota lukijalle tarvittavat työkalut, jotta he voivat sukeltaa Kyhmypapukaijakala:n kiehtovaan maailmaan ja ymmärtää sen merkityksen nykyään.

Kyhmypapukaijakala
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Papukaijakalat Scaridae
Suku: Bolbometopon
Laji: muricatum
Kaksiosainen nimi

Bolbometopon muricatum
(Valenciennes, 1840)

Katso myös

  Kyhmypapukaijakala Wikispeciesissä
  Kyhmypapukaijakala Commonsissa

Kyhmypapukaijakala (Bolbometopon muricatum) on papukaijakaloihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan uhanalaisena indopasifisella merialuella.

Koko ja ulkonäkö

Kyhmypapukaijakala voi kasvaa suurimmillaan 1,3–1,5 m pitkäksi, mutta tavanomainen pituus on noin 70 cm. Lajin huomattavin piirre on kookas kyhmy täysikasvuisten kalojen otsassa. Kyhmypapukaijakalan väri muuttuu kalan ikääntyessä. Nuoret yksilöt ovat ruskehtavia, ja niiden selässä on valkoisia pilkkuja. Täysikasvuiset kyhmypapukaijakalat ovat harmahtavan vihreitä, ja niiden otsa on vaaleanpunainen.[2][3][4]

Levinneisyys ja elintavat

Kyhmypapukaijakalaa tavataan Punaiseltamereltä ja Afrikan itärannikolta Wakensaarelle ulottuvalta alueelta. Ne liikkuvat useiden kymmenien yksilöiden parvissa matalahkoissa vesissä. Lajin ravintoa ovat erityisesti korallieläimet, ja se on merkittävä bioeroosion aiheuttaja. Kyhmypapukaijakala syö myös leviä. Lisääntymiskausi on joulu-tammikuussa, ja kutuaikana parvissa voi olla jopa sata yksilöä.[1][3][4]

Kyhmypapukaijakalaa kalastetaan ruokakalaksi harppuunakalastuksella. Kannat ovat taantuneet kalastuksen vuoksi, ja kyhmypapukaijakala luokitellaan vaarantuneeksi.[1]

Lähteet

  1. a b c Chan, T., Sadovy, Y. & Donaldson, T.J.: Bolbometopon muricatum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.8.2024. (englanniksi)
  2. Bolbometopon muricatum (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.8.2024. (englanniksi)
  3. a b Bray, D.J.: Bumphead Parrotfish, Bolbometopon muricatum (Valenciennes 1840) Fishes of Australia. Museums Victoria. Viitattu 22.8.2024. (englanniksi)
  4. a b Mark McGrouther: Bumphead Parrotfish, Bolbometopon muricatum (Valenciennes, 1840) Australian Museum. Viitattu 22.8.2024. (englanniksi)