Tässä artikkelissa tutkimme Kyhmypapukaijakala:n eri puolia tavoitteena tarjota lukijalle täydellinen ja yksityiskohtainen analyysi tästä aiheesta. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sen vaikutuksen kautta yhteiskunnan eri osa-alueisiin, uppoudumme matkaan, jolla käsittelemme sen monia puolia. Yhdistämällä historiallista dataa, ajankohtaisia teorioita ja konkreettisia esimerkkejä pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen, joka mahdollistaa perusteellisen ymmärryksen Kyhmypapukaijakala:n merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyseessä henkilö, käsite, päivämäärä tai mikä tahansa muu kiinnostava elementti, tavoitteenamme on tarjota lukijalle tarvittavat työkalut, jotta he voivat sukeltaa Kyhmypapukaijakala:n kiehtovaan maailmaan ja ymmärtää sen merkityksen nykyään.
Kyhmypapukaijakala | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Heimo: | Papukaijakalat Scaridae |
Suku: | Bolbometopon |
Laji: | muricatum |
Kaksiosainen nimi | |
Bolbometopon muricatum |
|
Katso myös | |
|
Kyhmypapukaijakala (Bolbometopon muricatum) on papukaijakaloihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan uhanalaisena indopasifisella merialuella.
Kyhmypapukaijakala voi kasvaa suurimmillaan 1,3–1,5 m pitkäksi, mutta tavanomainen pituus on noin 70 cm. Lajin huomattavin piirre on kookas kyhmy täysikasvuisten kalojen otsassa. Kyhmypapukaijakalan väri muuttuu kalan ikääntyessä. Nuoret yksilöt ovat ruskehtavia, ja niiden selässä on valkoisia pilkkuja. Täysikasvuiset kyhmypapukaijakalat ovat harmahtavan vihreitä, ja niiden otsa on vaaleanpunainen.[2][3][4]
Kyhmypapukaijakalaa tavataan Punaiseltamereltä ja Afrikan itärannikolta Wakensaarelle ulottuvalta alueelta. Ne liikkuvat useiden kymmenien yksilöiden parvissa matalahkoissa vesissä. Lajin ravintoa ovat erityisesti korallieläimet, ja se on merkittävä bioeroosion aiheuttaja. Kyhmypapukaijakala syö myös leviä. Lisääntymiskausi on joulu-tammikuussa, ja kutuaikana parvissa voi olla jopa sata yksilöä.[1][3][4]
Kyhmypapukaijakalaa kalastetaan ruokakalaksi harppuunakalastuksella. Kannat ovat taantuneet kalastuksen vuoksi, ja kyhmypapukaijakala luokitellaan vaarantuneeksi.[1]