Kylmäoja (joki)

Nykyään Kylmäoja (joki) on aihe, josta on tullut merkittävä merkitys nyky-yhteiskunnassa. Ajan myötä Kylmäoja (joki):stä on tullut kiinnostava kohde monille ihmisille, koska sillä on suora vaikutus elämäntapaamme ja ympäristöömme. Se on aihe, josta on keskusteltu ja analysoitu eri näkökulmista, mikä on herättänyt kiistoja ja keskustelua yleisessä mielipiteessä. Tässä artikkelissa tutkimme Kylmäoja (joki):n eri puolia, syventyen sen alkuperään, kehitykseen ja seurauksiin nykyään. Saadaksemme kattavan kuvan tästä aiheesta esittelemme erilaisia ​​näkemyksiä ja asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta. Epäilemättä Kylmäoja (joki) on olennainen asia, joka ansaitsee käsitellä vakavasti ja objektiivisesti.

Tämä artikkeli käsittelee Keravajoen sivupuroa Vantaalla. Kylmäoja on myös asuinalue ja sen viereinen korpialue Vantaan Ilolan kaupunginosassa.
Joki muodostaa Viertolan ja Koivuhaan väliin luonnollisen rajan.

Kylmäoja on joki Vantaalla. Sen latvustossa on kolme haaraa, joista kaksi tulee Tuusulan Maantiekylästä ja kolmas Lentokentältä (Helsinki-Vantaa).[1]

Huomattava osa Kylmäojan asuinalueen kautta kulkevan puron latvaosien vedestä on lähteistä nousevaa pohjavettä ja on siksi viileää kesälläkin. Nimen Kylmäoja sanotaan johtuvan tästä veden viileydestä, minkä hevosiaan seudulla juottaneet matkalaiset havaitsivat.[2]

Puro virtaa Ruskeasannan ja Ilolan läpi lähellä Tikkurilaa. Joki yhtyy myöhemmin Keravanjokeen muodostettuaan ensin Koivuhaan ja Viertolan kaupunginosien välisen rajan.[3] Vuonna 2008 sen valuma-alueesta oli 53 % asutusta, 29 % lentokenttää ja 12 % metsää tai puistoa.[4] Sittemmin Vantaa on rakentanut ja rakentamassa uutta asutusta Kylmäojan valuma-alueelle esimerkiksi Leinelään.

Kylmäoja oli taimenjoki 1950-luvulle asti. Vuonna 1952 valmistui Helsinki-Vantaan lentoasema, ja siellä liukkauden- ja jäätämisenestoon käytetyt kemikaalit, muun muassa urea, vahingoittivat Kylmäojaa. Ilmailulaitoksella oli lupa laskea muun muassa glykolia pintavesiin.[5] Sittemmin lentoaseman viemäröintiä uusittiin, mutta Kylmäojan tilanne ei ollut parantunut hyväksi (helmikuuhun 2008 mennessä), mutta lohikaloja nousi jo Kylmäojaan keväisin. Nämä yläjuoksun kalat ovat ilmeisesti Vantaanjokeen istutettujen kalojen poikasia.

Ruskeasannan Ristipuron alueella on luotu kaksi lampea.[3] Ne ovat huomattavasti lisänneet vesilintujen määrää ja palauttaneet eläimistön elinmahdollisuuksia luonnonmukaisemmaksi.

Lähteet

  1. ↑ Kylmäoja Virtavesien hoitoyhdistys. Viitattu 14.7.2013.
  2. ↑ Vantaa alueittain (2015) (pdf) (71 Ilola, julkaisun sivut 182–185) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 3.7.2016.
  3. ↑ a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  4. ↑ Tiensuu M: Vantaan Kylmäojan ekologinen tila pohjaeläimistön perusteella arvioituna, s. 23. (pro gradu) Vantaa.fi, 2008. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 14.7.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Helsinki-Vantaan lentoaseman väitetään pilanneen Kylmäojaa (Jäänpoistoaineen huuhtoutumisesta jokeen tehtiin tutkintapyyntö) 2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.7.2013.

Aiheesta muualla